Agipitsi Rauma 19.7.

Me teimme sen Merlinin kanssa eli siirryimme kakkosiin, JEEE!!!
Agipitsikisoissa oli lauantaina kolme kisaa ja mietimme aamulla, että nyt on sitten yhden päässä kakkosiin nousu että voisiko se olla tänään ja jos on, niin ehkäpä olisi mukavinta että se tapahtuisi viimeisellä radalla, jottei päivästä tulisi niin pitkä (kakkosten viimeinen rata olisi vasta iltapäivällä ja olisihan sitä pitänyt odottaa sitten).
Laitoimme teltan, oli tulossa kuuma aurinkoinen päivä. Meillä oli molemmilla pitsiä asusteissa ja olikin mukavan viileä asu.
Sitten pian tulikin eka agilityrata ja kovin oli kiire hakea rataantutustumisen jälkeen Reijalta koira, koska lähdimme ensimmäisinä. Tällä radalla Merlin otti vitosen ainakin puomin alastulolta (harmin paikka...) ja sitten olin vain myöhässä parissa kohtaa. No eihän me tällaisesta lannistuta silti :)
Toinen agilityrata tulikin jo aika pian, koska oli valmiina toisella kentällä. Siinä jostain kumman syystä Merlin ei mennyt muurille, taisi minun asentoni ajaa sen ohi ja siitä vitonen, mutta muuten rata oli tosi hyvä ja Merlin haki hienosti esteet edellä ja loppusuora aivan mahtava, itsenäinen meno eteen-käskyllä!

Eipä siis siltäkään radalta noustu, joten ei päivä venynyt pitkäksi tällä kertaa.
Hyppyradat usein ovat vähän vaikeampia, koska vaikeusastetta yleensä nostetaan, kun ei vaikeutta saada aikaiseksi kontaktiesteiden avulla. Tällä kertaa kuitenkin Johanna Wütrich oli tehnyt meille todella mukavan radan ja ajattelin, että ellei jotain aivopierua jommallekummalle satu, niin voisi hyvin onnistua. Ja sitten se onnistuikin!!! Radalla tosin en katsonut tarkistaakseni että menikö Merlin varmasti pujottelun loppuun asti kunnolla, mutta oletin niin, koska joku radan reunalta huusi meille hyvä Merlin!

Olin todella täpinöissäni, kun seurailin tuloksia ja sinne tosiaankin tuli meidän kohdalle SERT, jeee! Ja sitten mietin, että olisi tosi hienoa, jos vielä päästäisiin palkinnoille, jolloin noususerti tuntuisi vielä mukavammalta. 8 koiraa oli kisaamassa ja aina vaan tuli meitä huonompia tuloksia.Viimeisenä lähti Rami ja Dio ja ajattelin, että jos he nyt vaan onnistuisivat niin Dion vauhdilla he voittaisivat ja me olisimme toisia jolloin HARJA:lla lisi kaksoisvoitto, mutta harmillisesti Dio otti vitosen pujottelusta ja se tiesi sitä, että me myös voitimme kisan! Huh huh, aikaslailla mahtavat tunnelmat, serti ja vielä kisavoitto päälle, ei todellakaan voinut muuta kuin hymyillä onnellisena ja kiittää ihanaa Merliniä onnistumisestamme :) Ja kuinka kivaa oli, että palkinnonjaossa oli Petteri Kerminen, vaikkei hän meitä siinä kisassa tuomaroinut. Kyllä hänkin näytti olevan todella iloinen että Merlin ja siis kooikkeri veti yhdessä kisassa voiton ja sertin :)

Palkintoina muumimuki, heijastinliivi ja koiralelu :) ja tietysti se "pakollinen" sertiruusuke

Oli todella kiva päivä ja oli kiva tavata siellä myös tuttuja ja seurata heidän kisaamistaan. Kiitoksia taas kerran Reijalle, joka jaksoi tulla mukaan apulaiseksi kisoihin :)

Agirotu 2014 Turenki 5.- 6.7.

Luulisi lomalla olevan paljonkin aikaa kirjoitella blogia, mutta niin siinä vain kävi, että viimeiseen lomapäivään tämäkin jäi :) mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Agirotu - se vuoden MUST juttu - oli tänä vuonna mahtavin, koska tällä kertaa vihdoin pääsimme myös kisaamaan yksilökisoihin.

Lähdetään kuitenkin alusta, päätimme ajella lähemmäs jo perjantaina ja vuokrasimme Merlinin siskon omistajan kanssa mökin Aulangon lomakylästä. Ihan kiva oli mökki ja siellä illalla vähän uiteltiin koiria ennen nukkumaan menoa.
Illalla saapui myös Tatiana Merlinin venäläisen siskon Minnan omistaja. Oli tosi kiva nähdä heitä ensimmäistä kertaa - oli hienoa, että viitsivät tulla tänne asti agilitykisoihin.
Aamulla oli aikaisin herätys, joten ei siinä kovin pitkään viitsitty valvoa.

Lauantaina alkoi heti aamulla medi ykkösten agility TR rata. Tavoitteena oli, että kunhan Merlin vain pysyisi radalla eikä paineistuisi kovin. Rata oli sinällään mukavan jouhea. Ratamme sujui aivan nappiin, kunnes olin päättänyt mennä "väärältä" puolelta jolla ohjasin Merliniä väärään putken päähän ja sinne se oli aivan hilkulla mennä, mutta sain sen pelastettua ja loppuun pääsimme aivan virheittä. Mietin kuumeisesti tuliko siitä hyl vai 5 vp mutta niin siinä kävi, että tuomari ei siitä rokottanut lainkaan ja oli 0-rata ja sijoitus 8. No tottahan se oli ettei Merlin mennyt putken sisään eikä putken ohi vaikka hilkulla oli, joten tuomarin päätös oli aivan oikea :) Ja niin me saimme toisen luvan ykkösissä ja oli siis lähellä jopa päästä jatkoon finaaliradalle koska 7 parasta pääsi sinne. Vauhti oli kylläkin hitaampi kuin tavallisesti, mutta oli silti aliaikaa -6,81 s :)

Toisella radalla (tuomari Kari Jalonen - nostalgiaa menneiltä vuosilta, Nipsun eka kisa...) alkusuora meni aivan mainiosti - parissa kohtaa Merlin vähän meinasi tehdä omiaan - nopea oli taas - pujottelussa Merlinin katse käväisi vieressä kulkevassa hippinaisessa, jolla oli hassut vaatteet ja siinä tuli pieni ajatuskatkos, joka aiheutti radan ainoan virheen, siis 5 vp ja sijoitus 4!!! Olipa mahtava päivä meillä. Ja oikeastaan ajattelen, että ihan hyvä ettei samana päivänä saatu kahta luvaa, en oikeastaan ihan vielä halua kakkosiin, on minulla vielä paljon opittavaa ja kakkosissa on sitten jo vaikeampaa. Muilla sisaruksilla tuli tänä päivänä hylyt radoilta. Muita onnistumisia oli Tatianan onnistuminen toisen koiran Muchan kanssa, sijoitus 2. ja pääsy finaaliradalle josta hyl. Ja toinen tutun onnistuminen oli Anne Toivosella, joka siirtyi hienosti siellä kakkosiin päästen myös finaaliradalle.

Tässä LUVA-ratamme:

Kisojen jälkeen meillä oli kenneltapaaminen Kirsin ja Sarin luona - kiitokset heille!
Ja sitten väsyneinä Aulangolle nukkumaan.

Sunnuntaina oli joukkuekilpailu jo 8:15. Se oli ihan hauska, vaikkakin kaikille tuli enemmän tai vähemmän virheitä.
Vielä oli meillä vuorossa seniorikisa ja siitäkin saimme sitten tuloksen hyl - Merlinillä oli vähän ajatukset muualla.

Sitten oli vuorossa vielä pukukulkue, johon osallistuimme - ihan kiva sekin ja sitten otimme vielä kuvia.

Tiiu&Mufi, Tatiana&Minna, Kirsi, Eija&Velda, me

Summa summarum - olipa hieno viikonloppu - tätä on taas kiva muistella! Ja ehdottomasti taas ensi vuonna - Tatianakin tykkäsi niin kovasti, että ehkäpä saadaan ensi kerrallakin sisaruksista joukkue kasaan :)

29.6. Pori KV (Nakkila), tuomari Rune Fagerström

Menimme paikalle asuntoautolla, koska päätettiin ottaa Nipsukin sinne ajelemaan. Sää oli pilvinen, muttei onneksi alkanut sataa.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut vain neljä urosta: Miska (Merlinin siskopuolen poika Dexter), Tristan ja Rex (Anittan ja Petterin "uusin tulokas"). Vihdoin pääsin tutustumaan Rexiin, josta onkin kasvanut erittäin kaunis nuori mies.
Sitten kehä jo alkoikin ja nuoret saivat molemmat ERI:n ja Rex jatkoon. Meidän vuoro tuli ja koska Miska katsottiin pöydällä, aloin heti tarjota Merliniä pöydälle. Tuomari kysyi, että missä olette tottuneet esittää, hänelle käy kumpi vaan...no tietysti pöytä, jees! Niinpä Merlin esiintyi aivan mallikkaasti koko esiintymisensä. Ja tulos ERI ja SA - jee, päästiin jatkoon!
Valitettavasti Tristan ei tällä kertaa päässyt PU-kehään, joten meitä oli siellä Rex ja Merlin. Aavistelin kyllä, että Rex vetää pitemmän korren tällä kertaa, onhan se oikean kokoinen ja erittäin nätti nuorikko. Ja niin siinä kävi, että serti meni Rexille ja siitä tuli samalla myös ROP, ensimmäisessä näyttelyssään! Mahtavat onnittelut Rexille ja Anittalle!
Ja me saimme varasertin ja cacibin - tämä olikin meille aivan ensimmäinen Suomessa saatu Cacib! Näyttely meni siis yli tavoitteen, koska viime kerralla tämä samainen tuomari antoi meille EH:n koska Merlin meni paniikkiin silloin. Sain siis syystä olla tyytyväinen meidänkin tulokseen :).
Tuomari hienosti vielä siinä arvostelua odotellessamme sanoi minulle, että sinulla on kyllä hieno koira, kun vain olisi sentin matalampi ja vitsaili että pitäisi lyödä paistinpannulla päähän jotta saisi pyöreyttä päästä pois - varoiksi siihen vielä sanoi että ei vaan, naureskellen :) hauska tuomari siis... ja onhan se aivan totta, että kun tuo Merlin niin mieluusti vetää korvat taakse, niin kallon pyöreys vielä korostuu.

Kotiin tullessamme aloin miettimään, että olisikohan siitä cacibista saanut pokaalin. Reija kävi tarkistamassa asian netistä ja niin me sitten lähdimme uudestaan näyttelypaikalle hakemaan pokaalia ja olikin sen verran hieno pokaali, että kannatti hakea :)

Tietysti vähän harmitti, kun taas oli se serti hilkulla ja taas saa kiertää noita näyttelyitä, jotta saan Merlinin muotovalioksi. Toisaalta naureskelin, että onpa tässä ollut monta hienoa kokemusta enemmän sertin metsästyksessä. Tarkoitus on, että kun tuo MVA arvo saadaan, niin sitten alan keskittymään enemmän agilityyn.

Seuraavaksi on sitten vuorossa roppa kaupalla agilityä viikonlopulla, kun on se kovasti odotettu Agirotu Janakkalassa. Majoitumme Aulangon lomakylässä, jossa olisi tarkoitus vähän grillailla ja saunoa ja uida perjantaina. Lauantaina kisojen jälkeen on Merlinin sisartapaaminen tai oikeastaan kennel-tapaaminen.
Odotan innolla, että pääsemme tutustumaan vihdoin myös Merlinin venäläiseen siskoon ja sen perheeseen sekä tietysti sitä, että näen pitkästä aikaa Merlinin sukulaisia ja heidän omistajiaan. Kiva, että edes näin kerran vuodessa päästään kokoontumaan - kiitos siitä tänä vuonna Kirsille ja Sarille!