29.6. Pori KV (Nakkila), tuomari Rune Fagerström

Menimme paikalle asuntoautolla, koska päätettiin ottaa Nipsukin sinne ajelemaan. Sää oli pilvinen, muttei onneksi alkanut sataa.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut vain neljä urosta: Miska (Merlinin siskopuolen poika Dexter), Tristan ja Rex (Anittan ja Petterin "uusin tulokas"). Vihdoin pääsin tutustumaan Rexiin, josta onkin kasvanut erittäin kaunis nuori mies.
Sitten kehä jo alkoikin ja nuoret saivat molemmat ERI:n ja Rex jatkoon. Meidän vuoro tuli ja koska Miska katsottiin pöydällä, aloin heti tarjota Merliniä pöydälle. Tuomari kysyi, että missä olette tottuneet esittää, hänelle käy kumpi vaan...no tietysti pöytä, jees! Niinpä Merlin esiintyi aivan mallikkaasti koko esiintymisensä. Ja tulos ERI ja SA - jee, päästiin jatkoon!
Valitettavasti Tristan ei tällä kertaa päässyt PU-kehään, joten meitä oli siellä Rex ja Merlin. Aavistelin kyllä, että Rex vetää pitemmän korren tällä kertaa, onhan se oikean kokoinen ja erittäin nätti nuorikko. Ja niin siinä kävi, että serti meni Rexille ja siitä tuli samalla myös ROP, ensimmäisessä näyttelyssään! Mahtavat onnittelut Rexille ja Anittalle!
Ja me saimme varasertin ja cacibin - tämä olikin meille aivan ensimmäinen Suomessa saatu Cacib! Näyttely meni siis yli tavoitteen, koska viime kerralla tämä samainen tuomari antoi meille EH:n koska Merlin meni paniikkiin silloin. Sain siis syystä olla tyytyväinen meidänkin tulokseen :).
Tuomari hienosti vielä siinä arvostelua odotellessamme sanoi minulle, että sinulla on kyllä hieno koira, kun vain olisi sentin matalampi ja vitsaili että pitäisi lyödä paistinpannulla päähän jotta saisi pyöreyttä päästä pois - varoiksi siihen vielä sanoi että ei vaan, naureskellen :) hauska tuomari siis... ja onhan se aivan totta, että kun tuo Merlin niin mieluusti vetää korvat taakse, niin kallon pyöreys vielä korostuu.

Kotiin tullessamme aloin miettimään, että olisikohan siitä cacibista saanut pokaalin. Reija kävi tarkistamassa asian netistä ja niin me sitten lähdimme uudestaan näyttelypaikalle hakemaan pokaalia ja olikin sen verran hieno pokaali, että kannatti hakea :)

Tietysti vähän harmitti, kun taas oli se serti hilkulla ja taas saa kiertää noita näyttelyitä, jotta saan Merlinin muotovalioksi. Toisaalta naureskelin, että onpa tässä ollut monta hienoa kokemusta enemmän sertin metsästyksessä. Tarkoitus on, että kun tuo MVA arvo saadaan, niin sitten alan keskittymään enemmän agilityyn.

Seuraavaksi on sitten vuorossa roppa kaupalla agilityä viikonlopulla, kun on se kovasti odotettu Agirotu Janakkalassa. Majoitumme Aulangon lomakylässä, jossa olisi tarkoitus vähän grillailla ja saunoa ja uida perjantaina. Lauantaina kisojen jälkeen on Merlinin sisartapaaminen tai oikeastaan kennel-tapaaminen.
Odotan innolla, että pääsemme tutustumaan vihdoin myös Merlinin venäläiseen siskoon ja sen perheeseen sekä tietysti sitä, että näen pitkästä aikaa Merlinin sukulaisia ja heidän omistajiaan. Kiva, että edes näin kerran vuodessa päästään kokoontumaan - kiitos siitä tänä vuonna Kirsille ja Sarille!