Agitreenit 19.1. ja 29.1.

19.1. pääsimme PAHA:n treeneihin Teron hallille, kouluttajana Katja Laine. Oli vähän nostalginen olo, kun Katja on kouluttanut monta vuotta sittenpaljon minua ja Ukia ja koulutti Reijasta ja Nipsusta hyvän agilitykoirakon onnistuen positiivisuudellaan ja kärsivällisyydellään.

Katja oli keksinyt meille oikein kinkkisen ohjauskuvion hypyistä ja putkesta. Merlin meni taas tosi kivasti, ohjaaja hoitaa ne mokailut J Sain hyviä vinkkejä nopeampaan kääntymiseen. Sain olla ylpeä koirastani, kun sitä esittelin nyt ekaa kertaa Katjalle. Oikeastaan olin jo kovasti odottanut, koska saan esitellä Katjalle Merlinin… Kaiken kaikkiaan oli tosi kivat treenit, kiitoksia siitä Katjalle.

28.1. aloitin alkeiskurssin kouluttamisen TVA:lla Noormarkun hallilla. Jospa tällä tavalla pääsisin johonkin treeniryhmään, niihin pääseminen kun täällä varsinkin talviaikaan on todella vaikeaa. En enää oikein pääse eteenpäin näin omalla treenillä, tarvitaan jo ulkopuolisen näkemystä ja vinkkejä. Vielä on auki mitä kesällä tapahtuu, ehdottomasti on kuvioissa mukana myös Harjavallan treenit.
Ryhmä oli tosi mukava, 4 koirakkoa, joista kolmelle agility oli aivan uusi asia ja yhdelläkin alussa koiransa kanssa  vaikka vähän tietoa jo oli. Minusta on aivan upeaa kouluttaa tällaisia alkajia, jotka innokkaina löytävät uuden hienon harrastuksen meikäläisen johdannolla. Kun niitä hienoja onnistumisia ja hauskoja juttuja tapahtuu niin paljon näin ensi alkuun. Voisi verrata koirilla siihen että oppivat lukemaan eli kun jokin vaan naksahtaa päässä ”hei tää menikin näin, kyllä minä tämän nyt ymmärrän, tää onkin kivaa!”

Eilen 29.1. sain ostettua tunnin Reetta Mäkelän koulutukseen TVA:n hallilla. Oli vähän perhosia vatsassa, kun ekaa kertaa olin sinne menossa enkä oikein tietänyt kuvioita. Myös -10 °C pakkanen vähän pelotti, että onko liian kylmä Merlinin odottaa autossa.

Siellä oli valmiina rata, yhteensä 22 estettä, puomi, 2 x A, ei keinua. Rengas ja pituus ja PÖYTÄ.

Me menimme viimeisenä, koska me emme tarvitse enää ohjureita pujottelussa, muut olivat möllitasolla ja tarvitsivat kaikki vielä ohjureita. Oli kiva katsella toisten menemistä ja sitä innokkuutta agilityyn. Pöytää taisi kokeilla kaikki, koska sitä harvoin mennään, meilläkin siitä on todella paljon aikaa.

Sitten tulikin meidän vuoro. Merlinin nenä oli aivan kiinni tekonurmessa ja ajattelin että jaahas miten ihmeessä saan sen keskittymään, mutta innostamisella minä sain kun sainkin sen pään sieltä ylös ja innostumaan agilityyn. Tähän meni oikeastaan yllättävän vähän aikaa tällä kertaa. Ehkäpä tämä aloitus onnistuu kerta kerralta nopeammin, siis hajujen unohtaminen…
Merlin meni mielestäni taas tosi hyvin. Laitoin namialustat puomin ja A:n loppuun ja Reetta hoiti namipalojen laittamisen. Menimme osissa niin että palkkasin muutaman esteen jälkeen. Jopa pöytäkin meni mielestäni hyvin, vaikken edes muista koska sitä oltaisiin menty, ei ainakaan vuoteen. Vähän Merlin katseli mutta sinne se vaan hyppäsi ja odotti käskystä. Reetta oli tyytyväinen menoomme ja sanoi, että nyt täytyy treenata sitä, että kontakteilla koira jää varmuudella odottamaan mene-käskyä vaikka minä olisin missä ja tekisin mitä vaan.
Taas oli tosi kivat treenit, ensi kerran menen hänen oppiinsa 10.2. kun sain ostettua Ninniltä tunnin.
Meillä on hauskasti vähän yhteistä Reetan kanssa kun hänellä on Merliniä vain pari kk nuorempi bordercollie ”Peli”, jonka kanssa hän on nyt siirtynyt 2-luokkaan. Kuulemma on samanlaisia asioita joutunut pähkäilemään koiransa kanssa kuin minä. Koira on pehmeä ja aivan erilainen kuin aiemmat koirat, joten on saanut oppia aivan uusia juttuja. Molemmat saavat olla ylpeitä koiristaan.

Huomenna onkin sitten vuorossa Parkanon näyttely, siellä on neljä kooikkeria. Olisi hienoa, jos nyt saataisiin se toinen serti, sitä ainakin mennään hakemaan :)

Viralliset agilitykisat 5.1.2014 Noormarkussa

Kävimme ekan kerran TVA:n hallilla 6.12. Sonja Paavolan koulutuksessa, jolloin näimme, kuinka hieno agilityhalli esteineen siellä oli. Merlin meni siellä suht ok, vaikka pientä säätöä oli ja esim. ei meinannut mennä A:lle lainkaan kun sen alla oli putki, jonka vuoksi minä jouduin kauemmas ja siitä saimme kotiläksyä.
Sitten minä löysin netistä TVA:n sivuilta että hallia voisi vuokrata omaan käyttöön. Niinpä otin sieltä tunnin 26.12. ja 29.12. Saimme tapaninpäivänä sinne mukaan Annen ja Peterin ja Riannan, joka oli hieno juttu, kun sain hyviä vinkkejä Annelta. Merlinillä oli joku ihme juttu, kun ensinnäkin ei suostunut menemään mustaan putkeen (tämä ei kuulemma ole yhtään yllättävää, mene itse mustaan aukkoon...) eikä sitten sen jälkeen mennyt puomille eikä keinulle ja kepitkin olivat sitä sun tätä. Voitte vaan kuvitella, kuinka pelästynyt olin, kun olin ajatellut mennä virallisiin juuri tuolla hallilla. 29.12. menimme sinne Reijan kanssa ja yritin saada Merlinille tosi positiivisen kokemuksen esteistä ja siinä onnistuimmekin. Sitten menimme vielä 1.1. ja 3.1. jolloin oli harjoitusten jälkeen PAHA:n epikset. Mikäpä sen hienompi juttu, päästiin oikein kenraaliharjoituksiin.
Siellä oli tuomarina Petteri Kerminen ja rata oli kaikille sama, 1-2 luokan tasoa ja sai mennä tuplastartin.
Rata oli mukava. Ekalla startilla huomasi, että Merlin vähän epäröi kun näki Petterin lähellä, mutta muuten meni kaikin puolin ok (kylläkin vähän hitaasti) ja saimme nollan ajalla -5,95. Toisella startilla Merlin yhtäkkiä jäi haistelemaan keskellä pujottelua ja ihme kyllä se sai korjattua sen aivan oikein eikä Petteri ottanut siitä virhettä kun ei just mennyt väärin ja siitäkin 0, vaikka aikaa meni vähän enemmän eli -4,96. Tästä oli hyvä mennä sunnuntain kisoihin, vaikka onhan kisatilanne aivan eri juttu sekä koiralle että ohjaajalle. Ja kokemusta me sinne mentiin hakemaan, kisat kun järjestettiin näin lähellä ja oli pienet kisat. Siitä on yli 5 vuotta, kun olen viimeksi kisannut :)

En oikein ollut saanut Merlinille sitä kisavirettä ennen ekaa starttia, joten Merlin ei ihan ollut keskittynyt. Pujotteluun olisi pitänyt itse mennä toiselta puolelta, mutten uskaltanut ottaa sitä riskiä ja ehkä se kostautui, koska pujottelu meni tahkoamiseksi kun Merlin meni ensin väärältä puolelta (?) sitten bongasi kesken kaiken tuomarin... mentiin sitten vaan ohi. Oikeastaan kepeillä näkyy juuri tällä tavalla tuo häiriintyminen /paineistus. Sitten yhtäkkiä Merlin löysi uuden vaihteen ja loppu menikin niin että minun takiani tuli loppuvirheet. Vaikka tulikin HYL, olin moneen asiaan tyytyväinen ja Merlin kaikista häiriöistä huolimatta pystyi riittävästi keskittymään.

Toisella radalla oli keinu. Nyt olin päättänyt että menen pujottelun riskillä toiselta puolelta. Halusin varmistaa ettei Merlin mene kolmannen hypyn jälkeen puomille ja siksi vedin liikaa Merliniä sivuun ja se ressukka meni sitten putkeen väärästä päästä enkä osannut sitä korjata ajoissa. Siitä hyl ja tulihan sieltä sitten hyl muualtakin, mutta pujottelu meni todella hienosti ja rata muutenkin meni Merlinin puolesta hyvin, siinä oli taas sitä nopeutta ja iloa mennä. Ja se on keksinyt itse nyt hauskan tavan innolla syöksyä lopussa oman hihnansa luo, sepä on tosi hyvä juttu ettei mene haahuilemaan muualle.

Summa summarun, vaikka tuli 2 x HYL, olin aivan tyytyväinen debyyttikisaamme, kuten naureskeltiin, tuli kaksi onnistunutta hyllyä.
Juuri tällaista kisatreeniä me molemmat tarvitsemme, kokemusta, kokemusta ja kokemusta. Koko ajan Merlinin itsevarmuus kasvaa, häiriöt eivät haittaa enää niin paljon ja minä yritän olla tekemättä hermostuksissani hölmöjä virheitä ja ehtiä koiran mukaan. No kyllä niitä virheitä aina tulee, tärkeintä on kuitenkin se, että agilityn pitää olla hauskaa ja siitä pitää nauttia.
Hieno juttu, että saan mukaani Reijan, josta on todella apua kaikin puolin ja näin saamme myös videot radoista, kiitoksia Reijalle!!!

Olen onnellinen, kun minulla on tällainen agilitykoira. Kisauraa on edessä oletettavasti monta vuotta, kun Merlin täyttää 2v vasta 20.1.2014. Tästä on hyvä aloittaa tämä vuosi :)