Katja oli keksinyt meille oikein kinkkisen ohjauskuvion
hypyistä ja putkesta. Merlin meni taas tosi kivasti, ohjaaja hoitaa ne mokailut
J
Sain hyviä vinkkejä nopeampaan kääntymiseen. Sain olla ylpeä koirastani, kun
sitä esittelin nyt ekaa kertaa Katjalle. Oikeastaan olin jo kovasti odottanut,
koska saan esitellä Katjalle Merlinin… Kaiken kaikkiaan oli tosi kivat treenit,
kiitoksia siitä Katjalle.
28.1. aloitin alkeiskurssin kouluttamisen TVA:lla Noormarkun
hallilla. Jospa tällä tavalla pääsisin johonkin treeniryhmään, niihin pääseminen kun täällä varsinkin talviaikaan on todella vaikeaa. En
enää oikein pääse eteenpäin näin omalla treenillä, tarvitaan jo ulkopuolisen
näkemystä ja vinkkejä. Vielä on auki mitä kesällä tapahtuu, ehdottomasti on
kuvioissa mukana myös Harjavallan treenit.
Ryhmä oli tosi mukava, 4 koirakkoa, joista kolmelle agility oli aivan uusi asia ja yhdelläkin alussa koiransa kanssa vaikka vähän tietoa jo oli. Minusta on aivan upeaa kouluttaa tällaisia alkajia, jotka innokkaina löytävät uuden hienon harrastuksen meikäläisen johdannolla. Kun niitä hienoja onnistumisia ja hauskoja juttuja tapahtuu niin paljon näin ensi alkuun. Voisi verrata koirilla siihen että oppivat lukemaan eli kun jokin vaan naksahtaa päässä ”hei tää menikin näin, kyllä minä tämän nyt ymmärrän, tää onkin kivaa!”
Ryhmä oli tosi mukava, 4 koirakkoa, joista kolmelle agility oli aivan uusi asia ja yhdelläkin alussa koiransa kanssa vaikka vähän tietoa jo oli. Minusta on aivan upeaa kouluttaa tällaisia alkajia, jotka innokkaina löytävät uuden hienon harrastuksen meikäläisen johdannolla. Kun niitä hienoja onnistumisia ja hauskoja juttuja tapahtuu niin paljon näin ensi alkuun. Voisi verrata koirilla siihen että oppivat lukemaan eli kun jokin vaan naksahtaa päässä ”hei tää menikin näin, kyllä minä tämän nyt ymmärrän, tää onkin kivaa!”
Eilen 29.1. sain ostettua tunnin Reetta Mäkelän koulutukseen
TVA:n hallilla. Oli vähän perhosia vatsassa, kun ekaa kertaa olin sinne menossa
enkä oikein tietänyt kuvioita. Myös -10 °C pakkanen vähän pelotti, että onko
liian kylmä Merlinin odottaa autossa.
Siellä oli valmiina rata, yhteensä 22 estettä, puomi, 2 x A,
ei keinua. Rengas ja pituus ja PÖYTÄ.
Me menimme viimeisenä, koska me emme tarvitse enää ohjureita
pujottelussa, muut olivat möllitasolla ja tarvitsivat kaikki vielä ohjureita.
Oli kiva katsella toisten menemistä ja sitä innokkuutta agilityyn. Pöytää taisi kokeilla kaikki, koska sitä harvoin mennään,
meilläkin siitä on todella paljon aikaa.
Sitten tulikin meidän vuoro. Merlinin nenä oli aivan kiinni tekonurmessa
ja ajattelin että jaahas miten ihmeessä saan sen keskittymään, mutta
innostamisella minä sain kun sainkin sen pään sieltä ylös ja innostumaan
agilityyn. Tähän meni oikeastaan yllättävän vähän aikaa tällä kertaa. Ehkäpä
tämä aloitus onnistuu kerta kerralta nopeammin, siis hajujen unohtaminen…
Merlin meni mielestäni taas tosi hyvin. Laitoin namialustat puomin ja A:n loppuun ja Reetta hoiti namipalojen laittamisen. Menimme osissa niin että palkkasin muutaman esteen jälkeen. Jopa pöytäkin meni mielestäni hyvin, vaikken edes muista koska sitä oltaisiin menty, ei ainakaan vuoteen. Vähän Merlin katseli mutta sinne se vaan hyppäsi ja odotti käskystä. Reetta oli tyytyväinen menoomme ja sanoi, että nyt täytyy treenata sitä, että kontakteilla koira jää varmuudella odottamaan mene-käskyä vaikka minä olisin missä ja tekisin mitä vaan.
Taas oli tosi kivat treenit, ensi kerran menen hänen oppiinsa 10.2. kun sain ostettua Ninniltä tunnin.
Meillä on hauskasti vähän yhteistä Reetan kanssa kun hänellä on Merliniä vain pari kk nuorempi bordercollie ”Peli”, jonka kanssa hän on nyt siirtynyt 2-luokkaan. Kuulemma on samanlaisia asioita joutunut pähkäilemään koiransa kanssa kuin minä. Koira on pehmeä ja aivan erilainen kuin aiemmat koirat, joten on saanut oppia aivan uusia juttuja. Molemmat saavat olla ylpeitä koiristaan.
Huomenna onkin sitten vuorossa Parkanon näyttely, siellä on neljä kooikkeria. Olisi hienoa, jos nyt saataisiin se toinen serti, sitä ainakin mennään hakemaan :)
Merlin meni mielestäni taas tosi hyvin. Laitoin namialustat puomin ja A:n loppuun ja Reetta hoiti namipalojen laittamisen. Menimme osissa niin että palkkasin muutaman esteen jälkeen. Jopa pöytäkin meni mielestäni hyvin, vaikken edes muista koska sitä oltaisiin menty, ei ainakaan vuoteen. Vähän Merlin katseli mutta sinne se vaan hyppäsi ja odotti käskystä. Reetta oli tyytyväinen menoomme ja sanoi, että nyt täytyy treenata sitä, että kontakteilla koira jää varmuudella odottamaan mene-käskyä vaikka minä olisin missä ja tekisin mitä vaan.
Taas oli tosi kivat treenit, ensi kerran menen hänen oppiinsa 10.2. kun sain ostettua Ninniltä tunnin.
Meillä on hauskasti vähän yhteistä Reetan kanssa kun hänellä on Merliniä vain pari kk nuorempi bordercollie ”Peli”, jonka kanssa hän on nyt siirtynyt 2-luokkaan. Kuulemma on samanlaisia asioita joutunut pähkäilemään koiransa kanssa kuin minä. Koira on pehmeä ja aivan erilainen kuin aiemmat koirat, joten on saanut oppia aivan uusia juttuja. Molemmat saavat olla ylpeitä koiristaan.
Huomenna onkin sitten vuorossa Parkanon näyttely, siellä on neljä kooikkeria. Olisi hienoa, jos nyt saataisiin se toinen serti, sitä ainakin mennään hakemaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti