Santtu Stenbergin koulutus 25.5.

Kauheasti on ollut kaikenlaista hässäkkää, niistä viimeisin muttei vähäisin oli tänään agitreenit. Kouluttaja keksi meille tosi mukavan radan ja sain taas roppakaupalla uusia vinkkejä - ja taas sain kuulla että luota koiraasi, se kyllä osaa - näinhän se on :) Ilmakin suosi meitä, kuten kuvista näkyy...
kiitti Katja kuvista!

27.5. Rauma KR, tuomari Beata Betkevica, Latvia

Merlinin arvostelu: AVO ERI2
"Strong masculine a bit heavy head, good pigmentation good ears, medium neck, enough correct in body, prefer a bit more temperament and more selfconfidence, parallel movement"

Oli ihan kiva reissu, vaikkei sertiä saatukaan, oli kiva olla katsomassa, kun komea Tristan valioitui. Eivät nuo ulkomaalaiset naistuomarit oikein syty meidän Merlinskiin :)

Olimme siellä koko perheen voimin, myös Nipsu-vanhus oli innokkaana mukana. Ennen lähtöä nautiskelimme Reijan kanssa makoisat letut hillolla asuntoautossa :)

Hieno juttu oli sekin, että meidät bongattiin Dogxpressin Rauman näyttelyn kuvista - viikonlopulta oli 21 kuvaa, joista yksi oli meidän hieno seisomakuva!

Seinäjoki RN 10.5. tuomari Markku Kipinä

Jo etukäteen harmitti vähän lähteä, kun todennäköisesti sieltä saadaan kotiin tuotavaksi EH-arvostelu johtuen tuomarin vaihdoksesta. Mietin jonkin verran sitä, että kannattaisiko peruuttaa koko näyttelyreissu, mutta ajattelin, että ollaanpa sitten yhtä kokemusta rikkaampia ja eihän sitä silti ikinä tiedä.

Lähdimme aamusella Reijan ja Merlinin kanssa ajamaan, vähän tihkutti koko ajan, mutta muuten oli ihan mukava ajella ne n. 200 km.

Paikalle tultuamme sinne olikin jo saapunut Nina Tristanin kanssa, harmittelimme yhdessä kylmää ja tuulista ilmaa. Muutkin kooikkeri-ihmiset saapuivat paikalle koirineen. Näimme 1. kertaa Atten, Peterin ja Janan pojan, jota kävimme katsomassa Raumalla kun oli ihan pikkuinen. Molemmat junnut olivat jonkin verran pienempiä kuin meidän AVO-urokset. Naureskelimme siinä, että hyvä jakauma, kaikki saivat esiintyä kokoistensa kanssa. Tuomari oli tiukka ja junnu-urokset saivat molemmat EH:n. Sitten äkkiä olikin meidän vuoromme. Juoksimme ensin yhdessä Ninan ja Tristanin kanssa ympyrän ja sitten oli meidän esiintymisemme vuoro. Junnut katsottiin pöydällä ja olin yllättynyt, kun tuomari oikein kysyi minulta että onko teitä yleensä katsottu pöydällä vai maassa - no pöydällä!!! No katsotaan sitten siinä ja minä olin NIIN mielissäni.
Tuomari oli todella mukava, jutteli Merlinille ettei sekään oikein osannut kovasti jänskätä vaikka mitattiinkin. Sitten normijuoksut ja seisonta. Niinhän se tuomari sitten sanoi, että on valitettavasti liian kookas ja saimme EH:n. Ja niin sai valitettavasti Tristankin eli mikään uros ei tällä kertaa saanut ERIÄ eikä sertiä.
AVO kilpailuluokassa tuomari sitten heti kätteli meidät ykköseksi ja sanoi, ettei hän halunnut enempää rokottaa koosta, koska koira muuten on niin tasapainoinen. Eli tykkäsi, mutta...

arvostelu:
"tasapainoisesti rakentunut mutta kookas uros, hyväilmeinen pää, etuasentoiset lavat, hyvä takaosa & häntä, vahva luusto, hyvät korvat silmät & purenta, hyvä turkki & värijakauma, liikkuu hyvällä sivuaskeleella, hieman ahdas takaa ja löysyyttä edessä"

Oli mukavan pitkä arvostelu ja sai rahalleen vastinetta - kaiken kaikkiaan oli mukava tuomari!

Ainoa narttu, kaunis Bella oli sitten ROP, onneksi se sai ERIn :)

Niin sitten lähdimme ajelemaan kotia päin. Olimme ajaneet vajaat 10 km, kun tuli yleinen hälytys, että Seinäjoen keskustassa on karhu. Huh huh kun pelästyimme mutta onneksi olimme jo kauempana. Olisi siinä ollut aikamoinen paniikki jos se olisi tullut sinne näyttelypaikalle, huh huh!
Jalasjärven Juustoportilta kävimme vielä ostamassa anopille äitienpäivälahjan Pentikin myymälästä.

Näyttelystä jäi vielä pari kivaa muisteltavaa: autoja ohjaava työntekijä katsoi Merliniä ja sanoi että onpa teillä komea koira, varmaan on rotunsa paras! Ja Aten kanssa tullut mies ihastui Merliniin: onpa komea, onko näitä näinkin isoja! Vastauksena sai, että on vieläkin isompia :)

Hulinaa kerrakseen, viikko 18-19

Ei ole todellakaan ollut tekemisen puutetta koira-saralla.
Viikolla 18 saimme Reijan kanssa kulumaan pari iltaa merkaten ja luetteloiden koiraseuran arpajaispalkintoja ja sitten viikonloppu vierähti niitä arpoja myyden. Ihan kivaa hommaa kyllä, mutta oli aika kylmä molempina päivinä eikä asiaan auttanut hirveä raekuuro, jolloin saatiin muutaman sentin valkoinen kerros – säälitti ne koirat ja omistajat, jotka siinä kuurossa joutuivat esiintymään…
No ihan mukavasti saimme niitä arpoja myytyä, kun ilman sunnuntaina oli mitä oli. Ihania munkkeja kyllä osaavat siellä tehdä, NAM!

Sitten olikin vuorossa rankka viikko 19:

5.5. maanantaina alkoi uusi TOKO-kurssi Harjavallassa klo 19-20. Ihan kivaa, mutta valitettavasti Merlin on sellainen vinkuja, jos joutuu paljon odottamaan, otan mieluusti vastaan vinkkejä sen poiskitkemiseksi…

6.5. tiistaina oli alkeisjatkon koulutuskerta Noormarkussa TVA:n hallilla. Sen jälkeen tultiin Ulvilaan ottamaan pienet ex tempore tottis-harjoitukset. Tytöt kehuivat koiraa, kun vain ohjaaja osaisi…mutta kivaa oli!

7.5. keskiviikkona oli illalla omat agilitytreenit. Sekin meni ihan mukavasti, vaikka jouduimme odottamaan aika kauan omaa vuoroa ja rata oli 3-luokan tasoa. Taas tuli vähän uskoa, että ehkäpä me sittenkin uskalletaan osallistua niihin virallisiin kotikisoihin 1.6.

8.7. torstaina olikin sitten vuorossa maastojuoksutreenit. En ymmärrä miksi Merlin pysähtyy jonkin aikaa juostuaan ja alkaa katsomaan taakse että äiti mihin sä jäit. Ensin vähän pelästyin, että näinkö siinä käy, ettei sittenkään ole mitään asiaa sinne Rotu-Raceen, johon joukkueeseen olemme pääsemässä. Mutta asiaa mietittyäni tiedän varmasti että jos Merlin ei vieheen perässä mene, niin kova kiire sillä on aina minun luokseni eli riittää, kun minä olen siellä maalissa odottamassa…

Ja sitten 10.5. lauantaista Seinäjoella kirjoitan ihan oman jutun.