perjantai 20. heinäkuuta 2018

Piteå KV 15.7.2018

Meidän lännen valloituksemme alkoi vähän kehnonlaisesti, kun Tromssan reissulla kesäkuussa ei saatu sertejä kotiin tuomisina, nyt oli vuorossa Ruotsi.

Yllätyimme, kun näimme, että siellä on peräti 14 kooikkeria, mutta ei ainakaan helpolla periksi anneta vaan ajatuksena että sertit mukaan :)

Matkaan lähdettiin King Toursin bussikyydillä. Olimme tyytyväisiä heidän matkajärjestelyihinsä Tromssan reissussa, niin oli kiva lähteä taas heidän bussillaan. Lähtö oli perjantaina klo 19:20.
Siitä ajoimme suoraan Piteåån, välillä tosin otettiin mukaan porukkaa. Porista ei lähtenyt kuin me.

Hellekausi sen kuin jatkui, onneksi bussissa oli ilmastointi niin ihan hyvin pärjättiin.

Toisilla oli näyttely jo lauantaina ja sinne saavuimme aamulla. Koska meillä ei ollut ohjelmaa sille päivälle, haimme näyttelypaikalta vain matolääkkeet ja leimat ja sitten pääsimme bussilla hotellille Pite Havsbad. Bussin joutui jättämään aika kauas ja kun saimme avaimet ja kävelimme hotellille, olin jo ihan varma että joko kädet katkeavat tai saan jonkun lämpöhalvauksen. Mutta onnistuinpas pääsemään huoneeseen ja siinä kohtaa tuli oikein ihana tunne että jeee hieno huone, mahtava parveke upein hiekkarantanäkymin ja siinä otimme reissun kunniaksi lonkerotölkin puoliksi :) saimme nauttia ihanasta lomapäivästä, paikka oli tosi kiva ja koiraystävällinen.

Henkilön Merja Mäki kuva.
parvekenäkymä

Seuraavana aamuna lähdimme näyttelypaikalle. Koska oli niin kuuma ilma ja aurinko paistoi, oli hyvä, että meillä oli mukana näyttelyteltta. Pystytimme sen heti ja sitten tutustuimme paikkaan. Alustana kehissä oli siisti nurmikko. Saimme siellä uusia tuttavuuksia ja olipa siellä tuttumme Ritvakin Aian kanssa.

Vähän jännitti (kuten aina) taas kehä, että pitääkö tuomari Saija Juutilainen Nanoa liian raskaana. Meidän kehä tuli, Nano oli valioissa Snötassen uroksen kanssa. Se ressukka pelästyi huojuvaa pöytää, eikä esiintymisestä tahtonut tulla enää mitään. Nano siis voitti luokkansa ja sitten voitti AVO uroksen ja sai siis sertin! Tavoite täyttyi tämän osalta ja koska narttuja oli peräti 11 niin emme uskaltaneet elättää kovasti toiveita toisesta sertistä mutta Nappipa yllätti meidät ja oli paras narttu! Ihan upeeta, mahtavaa!!!

Niin me taas olimme yhdessä ROP-kehässä, jossa veli tuttuun tapaan nappasi sen punaisen ruusukkeen. Siis aivan upea tunne, meidän molemmat koirulit nappasivat sertin ja cacibin. Luulimme vielä että Napista olisi nyt tullut C.I.B mutta sitten huomasimme ettei aika 1 v 1 pv vielä riittänyt.

Nanon arvostelu: ROP, cacib
"3 år, välkroppad, maskulin ung hane, aningen lång i länden men är i strand kondition, bra storlek, korrekt benstomme o tassar, vacker maskulin huvud, bra nosparti o bett, fina ögon o öron med typisk svarts behäng, fina rena färger, korrekt päls kvalitet, lite trång bakom, rör sig med bra steg, temp, överlinje, fin svans"
(suomennos: 3v, hyvärunkoinen maskuliininen nuori uros, avvistuksen pitkä lantiosta mutta rantakunnossa, hyvä koko, oikeanlaatuinen raajaluusto ja tassut, kaunis maskuliininen pää, hyvä kuono-osa ja purenta, kaunbiit silmät ja korvat tyypillisine mustine korvakoruineen, hienot puhtaat värit, oikeanlaatuinen karvan laatu, vähän ahdas takaa, liikkuu hyvällä askeleella, hyvä temperamentti ja selkälinja, kaunis häntä) vähän tosin aiheutti tekstit ja käännökset päänvaivaa...

Napin arvostelu: VSP, cacib
"3 år, välkroppad tik med korrekt prop, fin o stark ländparti, fin benstomme, fin storlek, vackert feminin huvud o ett passande stop, korrekt bett, lite smal skalle, fina örön o svarta behäng, vacker päls, mycket trevligt o aktivt temperament, fin svans, rör sig parallelt o har mycket vacker siluett o perfekt överlinje"
(suomennos: 3v, hyväkroppainen narttu oikeilla mittasuhteilla, hienoa ja vahva lanneosuus, hyvä raajaluusto, hyvä koko, kaunis feminiininen pää sopivalla otsapenkereellä, oikea purenta, vähän kapea kallo, kauniit korvat ja mustat korvakorut, kaunis turkki, hyvin miellyttävä luonne, kaunis häntä, liikkuu yhdensuuntaisesti ja on kaunis siluetti ja täydellinen ylälinja)

Henkilön Merja Mäki kuva.
Kukapa olisi uskonut, että meillä on näin paljon tuliaisia kotiin!

Ryhmäkehässä ei päästu jatkoon ja pian alkoi paluumatka kotiin, kotona olimme ma aamulla.

Kiitokset taas kerran ihanalle tyttärelleni kivasta matkaseurasta 😊












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti