Vesilahti RN / Tuula Savolainen

Taas oli yritys metsästää sertiä, ajattelimme, että Tuula ei välttämättä rankaise isosta koosta, koska samankokoinen veli oli saanut häneltä viime vuonna sertin.
Emme tienneet yhtään, kuka sinne on tulossa, joten kivana yllätyksenä esim. oli nähdä siellä Nella & Iiris omistajiensa kanssa ja siellä oli myös Johanna Robinin kanssa, joten kehässä oli kolme Chriskooi's koiraa.

Merlin esiintyi todella kivasti, arvostelussa kyllä luki kookas, mutta jäi mysteeriksi, oliko se sitten se, joka vähensi meiltä SA:n. Onneksi sitten sertin sai Robin.
Tässä on arvostelu, siitä mitä siinä oli ehditty kirjoittamaan...kuulin kyllä kun hän sanoi esim. hyvät silmät, mutta eipähän lue arvostelussa...

"2,5v kookas uros, hyvät rungon mittasuhteet, oikealinjainen pää, jossa kokoon so vah            hyvät    tu         s          hyvä eturinta, hyvä rungon tilavuus, luisu lantio, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, etuliikkeet saavat tiivistyä, hyvä turkki, hapsut, orvakorut ja häntä, sivuliikkeessä hyvä askel" tulos ERI AVK1

Arvosteluun oli merkinnyt kooksi 43 cm.

Olemme käyneet nyt runsaan tusinan kertaa näyttelyissä ja eka kerran kävi niin, että vaikka oli suomalainen tuomari, emme saaneet täyttä arvostelua, koska sihteeri ei ehtinyt kirjoittaa. Näin jäi vähän harmillinen mieli, koska arvostelusta me maksamme ja vielä epäselväksi jäi, miksei SA:ta. Olisi edes sanonut sen...

Siis ei enää Savolaiselle...

Muuten näyttelypäivä oli ihan onnistunut, hieno ilma ja paikan päällä saimme olla koko ajan puiden varjossa. Oli myös mukavaa, kun Anna-Kaisa aina jaksaa meitä niin kannustaa ja piristää :)

Agipitsi Rauma 19.7.

Me teimme sen Merlinin kanssa eli siirryimme kakkosiin, JEEE!!!
Agipitsikisoissa oli lauantaina kolme kisaa ja mietimme aamulla, että nyt on sitten yhden päässä kakkosiin nousu että voisiko se olla tänään ja jos on, niin ehkäpä olisi mukavinta että se tapahtuisi viimeisellä radalla, jottei päivästä tulisi niin pitkä (kakkosten viimeinen rata olisi vasta iltapäivällä ja olisihan sitä pitänyt odottaa sitten).
Laitoimme teltan, oli tulossa kuuma aurinkoinen päivä. Meillä oli molemmilla pitsiä asusteissa ja olikin mukavan viileä asu.
Sitten pian tulikin eka agilityrata ja kovin oli kiire hakea rataantutustumisen jälkeen Reijalta koira, koska lähdimme ensimmäisinä. Tällä radalla Merlin otti vitosen ainakin puomin alastulolta (harmin paikka...) ja sitten olin vain myöhässä parissa kohtaa. No eihän me tällaisesta lannistuta silti :)
Toinen agilityrata tulikin jo aika pian, koska oli valmiina toisella kentällä. Siinä jostain kumman syystä Merlin ei mennyt muurille, taisi minun asentoni ajaa sen ohi ja siitä vitonen, mutta muuten rata oli tosi hyvä ja Merlin haki hienosti esteet edellä ja loppusuora aivan mahtava, itsenäinen meno eteen-käskyllä!

Eipä siis siltäkään radalta noustu, joten ei päivä venynyt pitkäksi tällä kertaa.
Hyppyradat usein ovat vähän vaikeampia, koska vaikeusastetta yleensä nostetaan, kun ei vaikeutta saada aikaiseksi kontaktiesteiden avulla. Tällä kertaa kuitenkin Johanna Wütrich oli tehnyt meille todella mukavan radan ja ajattelin, että ellei jotain aivopierua jommallekummalle satu, niin voisi hyvin onnistua. Ja sitten se onnistuikin!!! Radalla tosin en katsonut tarkistaakseni että menikö Merlin varmasti pujottelun loppuun asti kunnolla, mutta oletin niin, koska joku radan reunalta huusi meille hyvä Merlin!

Olin todella täpinöissäni, kun seurailin tuloksia ja sinne tosiaankin tuli meidän kohdalle SERT, jeee! Ja sitten mietin, että olisi tosi hienoa, jos vielä päästäisiin palkinnoille, jolloin noususerti tuntuisi vielä mukavammalta. 8 koiraa oli kisaamassa ja aina vaan tuli meitä huonompia tuloksia.Viimeisenä lähti Rami ja Dio ja ajattelin, että jos he nyt vaan onnistuisivat niin Dion vauhdilla he voittaisivat ja me olisimme toisia jolloin HARJA:lla lisi kaksoisvoitto, mutta harmillisesti Dio otti vitosen pujottelusta ja se tiesi sitä, että me myös voitimme kisan! Huh huh, aikaslailla mahtavat tunnelmat, serti ja vielä kisavoitto päälle, ei todellakaan voinut muuta kuin hymyillä onnellisena ja kiittää ihanaa Merliniä onnistumisestamme :) Ja kuinka kivaa oli, että palkinnonjaossa oli Petteri Kerminen, vaikkei hän meitä siinä kisassa tuomaroinut. Kyllä hänkin näytti olevan todella iloinen että Merlin ja siis kooikkeri veti yhdessä kisassa voiton ja sertin :)

Palkintoina muumimuki, heijastinliivi ja koiralelu :) ja tietysti se "pakollinen" sertiruusuke

Oli todella kiva päivä ja oli kiva tavata siellä myös tuttuja ja seurata heidän kisaamistaan. Kiitoksia taas kerran Reijalle, joka jaksoi tulla mukaan apulaiseksi kisoihin :)

Agirotu 2014 Turenki 5.- 6.7.

Luulisi lomalla olevan paljonkin aikaa kirjoitella blogia, mutta niin siinä vain kävi, että viimeiseen lomapäivään tämäkin jäi :) mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Agirotu - se vuoden MUST juttu - oli tänä vuonna mahtavin, koska tällä kertaa vihdoin pääsimme myös kisaamaan yksilökisoihin.

Lähdetään kuitenkin alusta, päätimme ajella lähemmäs jo perjantaina ja vuokrasimme Merlinin siskon omistajan kanssa mökin Aulangon lomakylästä. Ihan kiva oli mökki ja siellä illalla vähän uiteltiin koiria ennen nukkumaan menoa.
Illalla saapui myös Tatiana Merlinin venäläisen siskon Minnan omistaja. Oli tosi kiva nähdä heitä ensimmäistä kertaa - oli hienoa, että viitsivät tulla tänne asti agilitykisoihin.
Aamulla oli aikaisin herätys, joten ei siinä kovin pitkään viitsitty valvoa.

Lauantaina alkoi heti aamulla medi ykkösten agility TR rata. Tavoitteena oli, että kunhan Merlin vain pysyisi radalla eikä paineistuisi kovin. Rata oli sinällään mukavan jouhea. Ratamme sujui aivan nappiin, kunnes olin päättänyt mennä "väärältä" puolelta jolla ohjasin Merliniä väärään putken päähän ja sinne se oli aivan hilkulla mennä, mutta sain sen pelastettua ja loppuun pääsimme aivan virheittä. Mietin kuumeisesti tuliko siitä hyl vai 5 vp mutta niin siinä kävi, että tuomari ei siitä rokottanut lainkaan ja oli 0-rata ja sijoitus 8. No tottahan se oli ettei Merlin mennyt putken sisään eikä putken ohi vaikka hilkulla oli, joten tuomarin päätös oli aivan oikea :) Ja niin me saimme toisen luvan ykkösissä ja oli siis lähellä jopa päästä jatkoon finaaliradalle koska 7 parasta pääsi sinne. Vauhti oli kylläkin hitaampi kuin tavallisesti, mutta oli silti aliaikaa -6,81 s :)

Toisella radalla (tuomari Kari Jalonen - nostalgiaa menneiltä vuosilta, Nipsun eka kisa...) alkusuora meni aivan mainiosti - parissa kohtaa Merlin vähän meinasi tehdä omiaan - nopea oli taas - pujottelussa Merlinin katse käväisi vieressä kulkevassa hippinaisessa, jolla oli hassut vaatteet ja siinä tuli pieni ajatuskatkos, joka aiheutti radan ainoan virheen, siis 5 vp ja sijoitus 4!!! Olipa mahtava päivä meillä. Ja oikeastaan ajattelen, että ihan hyvä ettei samana päivänä saatu kahta luvaa, en oikeastaan ihan vielä halua kakkosiin, on minulla vielä paljon opittavaa ja kakkosissa on sitten jo vaikeampaa. Muilla sisaruksilla tuli tänä päivänä hylyt radoilta. Muita onnistumisia oli Tatianan onnistuminen toisen koiran Muchan kanssa, sijoitus 2. ja pääsy finaaliradalle josta hyl. Ja toinen tutun onnistuminen oli Anne Toivosella, joka siirtyi hienosti siellä kakkosiin päästen myös finaaliradalle.

Tässä LUVA-ratamme:

Kisojen jälkeen meillä oli kenneltapaaminen Kirsin ja Sarin luona - kiitokset heille!
Ja sitten väsyneinä Aulangolle nukkumaan.

Sunnuntaina oli joukkuekilpailu jo 8:15. Se oli ihan hauska, vaikkakin kaikille tuli enemmän tai vähemmän virheitä.
Vielä oli meillä vuorossa seniorikisa ja siitäkin saimme sitten tuloksen hyl - Merlinillä oli vähän ajatukset muualla.

Sitten oli vuorossa vielä pukukulkue, johon osallistuimme - ihan kiva sekin ja sitten otimme vielä kuvia.

Tiiu&Mufi, Tatiana&Minna, Kirsi, Eija&Velda, me

Summa summarum - olipa hieno viikonloppu - tätä on taas kiva muistella! Ja ehdottomasti taas ensi vuonna - Tatianakin tykkäsi niin kovasti, että ehkäpä saadaan ensi kerrallakin sisaruksista joukkue kasaan :)

29.6. Pori KV (Nakkila), tuomari Rune Fagerström

Menimme paikalle asuntoautolla, koska päätettiin ottaa Nipsukin sinne ajelemaan. Sää oli pilvinen, muttei onneksi alkanut sataa.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut vain neljä urosta: Miska (Merlinin siskopuolen poika Dexter), Tristan ja Rex (Anittan ja Petterin "uusin tulokas"). Vihdoin pääsin tutustumaan Rexiin, josta onkin kasvanut erittäin kaunis nuori mies.
Sitten kehä jo alkoikin ja nuoret saivat molemmat ERI:n ja Rex jatkoon. Meidän vuoro tuli ja koska Miska katsottiin pöydällä, aloin heti tarjota Merliniä pöydälle. Tuomari kysyi, että missä olette tottuneet esittää, hänelle käy kumpi vaan...no tietysti pöytä, jees! Niinpä Merlin esiintyi aivan mallikkaasti koko esiintymisensä. Ja tulos ERI ja SA - jee, päästiin jatkoon!
Valitettavasti Tristan ei tällä kertaa päässyt PU-kehään, joten meitä oli siellä Rex ja Merlin. Aavistelin kyllä, että Rex vetää pitemmän korren tällä kertaa, onhan se oikean kokoinen ja erittäin nätti nuorikko. Ja niin siinä kävi, että serti meni Rexille ja siitä tuli samalla myös ROP, ensimmäisessä näyttelyssään! Mahtavat onnittelut Rexille ja Anittalle!
Ja me saimme varasertin ja cacibin - tämä olikin meille aivan ensimmäinen Suomessa saatu Cacib! Näyttely meni siis yli tavoitteen, koska viime kerralla tämä samainen tuomari antoi meille EH:n koska Merlin meni paniikkiin silloin. Sain siis syystä olla tyytyväinen meidänkin tulokseen :).
Tuomari hienosti vielä siinä arvostelua odotellessamme sanoi minulle, että sinulla on kyllä hieno koira, kun vain olisi sentin matalampi ja vitsaili että pitäisi lyödä paistinpannulla päähän jotta saisi pyöreyttä päästä pois - varoiksi siihen vielä sanoi että ei vaan, naureskellen :) hauska tuomari siis... ja onhan se aivan totta, että kun tuo Merlin niin mieluusti vetää korvat taakse, niin kallon pyöreys vielä korostuu.

Kotiin tullessamme aloin miettimään, että olisikohan siitä cacibista saanut pokaalin. Reija kävi tarkistamassa asian netistä ja niin me sitten lähdimme uudestaan näyttelypaikalle hakemaan pokaalia ja olikin sen verran hieno pokaali, että kannatti hakea :)

Tietysti vähän harmitti, kun taas oli se serti hilkulla ja taas saa kiertää noita näyttelyitä, jotta saan Merlinin muotovalioksi. Toisaalta naureskelin, että onpa tässä ollut monta hienoa kokemusta enemmän sertin metsästyksessä. Tarkoitus on, että kun tuo MVA arvo saadaan, niin sitten alan keskittymään enemmän agilityyn.

Seuraavaksi on sitten vuorossa roppa kaupalla agilityä viikonlopulla, kun on se kovasti odotettu Agirotu Janakkalassa. Majoitumme Aulangon lomakylässä, jossa olisi tarkoitus vähän grillailla ja saunoa ja uida perjantaina. Lauantaina kisojen jälkeen on Merlinin sisartapaaminen tai oikeastaan kennel-tapaaminen.
Odotan innolla, että pääsemme tutustumaan vihdoin myös Merlinin venäläiseen siskoon ja sen perheeseen sekä tietysti sitä, että näen pitkästä aikaa Merlinin sukulaisia ja heidän omistajiaan. Kiva, että edes näin kerran vuodessa päästään kokoontumaan - kiitos siitä tänä vuonna Kirsille ja Sarille!

Paljon on taas tapahtunut

Taas on päivitystä kerrakseen, siispä pitää oikein otsikoida viime tapahtumat, jos vaikka joku haluaa skipata jonkin kohdan :)

3.6. Viralliset agilitykisat Raumalla

Olihan tänne iltakisoihin lähdettävä, kun satuin bongaamaan facebookista että oli viimeinen ilmoittautumispäivä. Ajattelin, että menköön syteen tai saveen, kokemusta me sieltä saadaan. Reija ei jaksanut lähteä mukaan, mutta minulla kävi hyvä tuuri, kun sain kaverin Maikin lähtemään mukaan tutustumaan Rauman kisoihin. Oli mukava että oli juttuseuraa, koiran pitäjä rataantutustumisten ajan ja mikä parasta, videokuvaaja J Siispä kiitokset Maikille!

Ensimmäinen rata oli aivan mukavan oloinen agilityrata. Lähdin kuitenkin alun väärältä puolelta, jolloin oikein vedin Merlinin väärään esteeseen, putkeen. Sen jälkeen Merlin paineistui sen verran, ettei oikein mikään onnistunut – no maaliin me silti päästiin. Ajattelin, että nyt tuleekin sitten kaksi hylkyä kotiin viemiseksi, kun tuomari Reetta Mäkelä (jee, oma kouluttaja!) oli tehnyt hyppyradasta oikein vauhtiradan. Olin varma hylystä, en millään voi ehtiä. Ehdin kuin ehdinkin, mutten varmistanut kepeille menoa ja siitä tuli harmilloinen vitonen, joka jäikin ainoaksi virheeksi ja aliaikaakin oli yli 10 s…olipa lähellä eka hyppynolla!
Tuloksella tultiin kolmansiksi, palkintona lahjakortti yhteen viralliseen kisaan ja karkkia. Merlin vähän kummasteli, että missä hänen herkkunsa on, piti äkkiä laukusta tempaista namia.
Oli kaiken kaikkiaan kiva reissu!

Tässä hyppyradan video:

8.6. Rotu-Race, Hyvinkää

Päätettiin mieheni kanssa mennä katsastamaan Aulangon lomakylä tänä viikonloppuna, niin ei tarvinnut sitten molempiin suuntiin ajaa samana päivänä ja saatiin pikku lomareissu samalla. Olemmehan menossa sinne Agirodun viikonloppuna ja suosittelin paikkaa myös Merlinin siskon omistajalle. Valitettavasti ilmat eivät oikein suosineet lauantaina kun satoi sitten melkoisesti vettä ja välillä ukkosti. Kun pääsimme lomakylään, tuli heti pikkuinen ongelma, kun ei voinutkaan maksaa pankkikortilla. Saimme kuitenkin kasaan sen verran käteistä, ettei tarvinnut heti lähteä muualle maksamaan. 

Kun pääsimme mökin pihaan, katsoimme että apua mihin me oikein olemme tulleet – nurmikkoa / heiniä oli ajettu juuri sen verran että siihen auton sai – piti sitten vaan varoa nokkosia. Mökki oli ulkoa sen näköinen, että uskaltaako sinne edes mennä sisälle, kun oli niin huonon näköinen ainakin terassikohta. Mutta yllätykseksi mökki olikin sisältä ihan ok – vanha kylläkin, mutta wc ja suihku olivat ihan modernit, kuten keittiönurkkauskin. Varustus oli melko niukka mutta riittävä: kahvin- ja vedenkeitin ja mikro ja aterimet neljälle.
Näkymät järvelle olisivat olleet upeat, mutta sinne asti ei nähnyt johtuen isosta pusikosta ja puista edessä.

Koska siellä ei saanut mitään ruokaa, kävimme hakemassa läheltä pizzat. Oli meillä ruokaakin mukana, mutta pizza kuulosti niin hyvältä ja Merlinkin tykkäsi.
Kun sade vihdoin päättyi ja jopa aurinkokin näyttäytyi, menimme kävelylle ja Merlin kävi vähän kahlailemassa järvessä :)

Seuraavana päivänä menimme Hyvinkäälle Rotu-Raceen. Jännitin kovasti, että miten Merlin menee, kun tämä oli sen eka juoksukisa. Oli mahtavaa, että päästiin joukkueeseen (upea nimi KiitoKoohot!) ja paikalla näkyikin sitten tuttuja ja uusia kooikkerituttavuuksia. Ilma oli hieno ja aurinkoinen. Meidän lähtömme oli melko lopussa, joukkueita oli 47 ja meillä lähtö oli 44. Siellä oli myös toinen kooikkerijoukkue, joten koohottimia siellä oli ihan mukava määrä ja oli ainakin yksi turistinakin katsomassa...

Sitten kisa olikin hujauksessa ohi. Kävimme ottamassa vielä ryhmäkuvia ja sitten odottelemaan tuloksia. Ei minulla ollut mitään käsitystä, että meillä olisi jotain palkintomahdollisuuksia, kun siellä nyt oli mielestäni nopeitakin koirarotuja. Meidän kaikkien yllätykseksi olimme sijalla 5. häviten kolmansille vain 0,02 s!!! Vitsailtiin siinä Japin kanssa, että jos olisi ottanut pois Merlinin valjaat, se olisi voinut vähentää tuon eron :) Aivan mahtava saavutus ja Merlin oli niinkin nopea, että oli jaetulla 19. sijalla peräti 188 koirasta! On minulla vaan nopea koira :) Tällaiset joukkuekisat ovat aina niin kivoja!!! Siis ehdottomasti ensi vuonna uudelleen!

Merlinin juoksuvideo:

11.6. Match show Harjavalta

Bongasin kaupassa käydessäni, että tällainen järjestetään, tietysti piti mennä Merlinin (ja Reijan) kanssa treenaamaan Pori kv näyttelyä varten eli ilmoitin isoihin aikuisiin. Siellä oli tuttujakin Ninni ja Anna-Kaisa Sissin kanssa ja Riikka Oskun kanssa.

Tavoitteena oli vain se, että Merlin on kunnolla kopeloinnin aikana ja se meni oikeastaan ihan hyvin, vaikka pikkasen minuun nojasi. Saimme sinisen nauhan, kultsikka veti tällä kertaa punaisen. Sinisten kehässä olin todella mielissäni kun meidän numeromme sanottiin pääsevän jatkoon, jee! Ja niin siinä kävi että kaksi palkittiin ennen meitä ja me oltiin siis toisia. Olipas lähellä jo iso kehä :) Ja taas oli hienot palkinnot mm. hyllyyn uusi pokaali ja ruusuke:

Nyt sitten onkin vähän rauhallisempaa, kun vetämäni alkeisjatkokin saatiin viime perjantaina päätökseen. Tiistaisin on Reetta Mäkelän vetämät treenit Harjavallassa, sitten tulee 29.6.  Pori KV ja sen jälkeen tulossa 5.-6.7. Agirotu. Ja mikä parasta...juhannuksen jälkeen alkaa kolmen viikon kesäloma!!!!

1.6. Harjavalta viralliset agilitykisat

Harjavallassa ei ole ollut virallisia kisoja todella moneen vuoteen, viimeksi varmaan oli joskus 90-luvulla. Koska puitteet siellä ovat nykyisin todella hyvät, niin oma seura HPSH järjesti nyt yhdessä kokeneemman seuran Wecan kanssa viralliset agilitykisat.

Lauantai kuluikin talkoillessa kisoissa, kun kolmoset kisasivat 3 rataa.

Sunnuntai oli sitten ykkösten ja kakkosten vuoro. Kakkoset kisasivat aamupäivällä, ykköset iltapäivällä.

Perhosia oli kyllä vatsassa, kun mietin mikä tavoitteena tälle päivälle oli eli saada tulos joltain radalta.

Ilma oli oikeastaan juuri sopiva, pilvipoutainen - ei liian kuuma - ei liian kylmä.

Pian tulikin sitten vuoromme - lähdimme kolmansina ekalla hyppyradalla. Kisaajia medeissä oli muistaakseni 12-13 kpl.

Emme ole kertaakaan menneet agilityä nurmikolla - muttei se aiheuttanut mitään ongelmia. Merlinin pieni paineistuminen näkyi siinä, että alussa menikin ekan hypyn ohi ja sitten pujottelussa toka viimeinen ohi. eli saldo 10vp ja aliaikaa eli meidän ihka ensimmäinen tuloksemme virallisissa kisoissa ja tavoite täyttyi heti ekalla radalla!

Toinen rata oli sitten agirata, joka melko pian alkoikin. Merlin meni todella hienosti muuten, mutta jotain siinä vauhdissa oli - meni pujottelunkin paljon hitaammin kuin treeneissä - ja ehkä se aiheuttikin sen, että tuli kepeiltä keskeltä ohi - en edes muista tällaista piitkään aikaan. No se olikin sitten ainoa virheemme ja aika hieno tulos oli 5 vp!!! Meidän toka tuloksemme tänään ja sijoituksena neljäs :)

Siinä sitten naureskelin, että hyvä kun en laittanut sitä viime vuoden agirotupaitaa, jossa lukee "lupa hyllyttää" eli nyt sitten minulla ei sellaista lupaa ole eikä saa tulla viimeisestäkään hyllyä. Tavoite oli jo saavutettu ja naureskelin, että ei silti, kyllä minä sen nollankin huolisin :) että eikö olisi hyvä suora: 10-5-0 :)

Ja niinhän siinä kävi, että meille todellakin tuli viimeisellä radalla se nollatulos = LUVAtulos ja kaiken kruunasi se, että vielä voitimme kisan!!! Ihan mahtava olo, kun niitä kisaajia kuitenkin oli runsas kymmenen, ei ihan pikku kisat. Tuo pokaali tulee aina muistuttamaan minua, kuinka hienoa oli voittaa ekoissa omissa kisoissa :)

Tuomarimme Petteri Kerminen oli tehnyt mielestäni todella mukavat radat - eivät ne helppoja olleet - tuli paljon hylkyjä - mutta aivan mahdolliset saada onnistuminen. Kiitokset siis tuomarille ja seuroille hyvin järjestetyistä kisoista :)

ja tässä vielä voittovideo, olisihan siinä ollut joissakin kohdin vielä petrattavaa, varsinkin A:n jälkeen - mutta hyvä näin :)

Santtu Stenbergin koulutus 25.5.

Kauheasti on ollut kaikenlaista hässäkkää, niistä viimeisin muttei vähäisin oli tänään agitreenit. Kouluttaja keksi meille tosi mukavan radan ja sain taas roppakaupalla uusia vinkkejä - ja taas sain kuulla että luota koiraasi, se kyllä osaa - näinhän se on :) Ilmakin suosi meitä, kuten kuvista näkyy...
kiitti Katja kuvista!