24.8. Rauman syyskisat medi kakkoset 2 x 2.

Sunnuntaina lähdimme koko poppoo asuntoautolla ajelemaan kohti Raumaa. Luvialla oli niin synkkää pilveä, että mietittiin, kuinkahan kamala kisailma mahtaa olla, kun lauantaina kolmosten kisoissa oli aivan kauhea vesisade ja ukkonen. Mutta ei, oli todella hieno ilma, välillä aurinkokin pilkahteli eikä pisaraakaan satanut päivän aikana.
Tavoitteena päivälle oli, että nyt tutustutaan kakkosten ratoihin ja hienoa, jos ainakin jostain kisasta tulisi tulos ainakin.
Ensin oli hyppyrata. Otin ehkä vähän vähemmän esikontaktia Merliniin ja se näkyi siinä, että Merlin radan alkupuolella vaan jostain kumman syystä meni esteen ohi, onneksi kuitenkin vain kiersi esteen ja siitä sitten jatkettiin puhdas rata, saldona vitonen. Rata ei ollut kovin helppo, kun vain kolme sai tuloksen, joten me pääsimme 2. sijalle, heti ekoissa kakkosten kisoissa :) kisaajia ekassa kisassa oli 7, seuraavissa 8 eli 2 nollan saanutta olisi luvan saanut.

Toinen rata oli agirata ja ...oli sitten todella lähellä eka luvakin, mutta ohjaaja päästi koiran treeneistä poiketen hyppäämään A:n alastulossa, josta vitonen. Muuten rata meni todella mallikkaasti. Ja tästäkin sijoitus 2. tältä radalta ei saanut ketään nollaa, mutta ekaksi tullut oli vähän nopeampi meitä tällä kertaa.

Kolmannelta radalta tuli sitten ohjausvirheestä hyl.

Tässä vielä onnellinen ohjaaja:

Kaiken kaikkiaan meillä oli todella mukava päivä, tavoitteet ylittyivät ja päästiin jopa palkinnoille. Olisi ollut hienoa saada pokaali tai edes ruusuke, mutta kyllä tuo lahjakortti, koiran matkavesikuppi ja suklaapatukka myös kelpasi. Suklaapatukan olisin kyllä mieluusti vaihtanut koiran puruluuksi, kun Merlin katsoi että eikö hän saanut mitään, kuten mätsäreissä saa. Siispä äkkiä mentiin hakemaan repusta pureskeltavaa sille :) olihan se tehnyt todella hyvän työn tänään.
Illalla olikin vähän väsyneitä koiria, Nipsukin väsyi kun täytyi komennella lähellä olevia koiria. No kyllä sekin esiintyi mallikkaasti, kun pari lasta tuli silittämään. Ei vaan voi antaa heidän antaa makupalaa Nipsulle, kun se rohmuaa sitä niin rumasti kädestä.

17.8. Pori Yyteri RN

Tänne piti ilmoittautua, vaikka yleisessä tiedossa olikin että tuomari Kirsti Louhi on tarkka täti, eikä tosiaan mikään ERImaatti. Ehkäpä juuri se rajoitti osallistujamäärää, kun meitä oli vain maailmanvoittaja Wiia nartuissa ja Merlin uroksissa.
Eihän me oltaisi tälle tuomarille muuten uskallettu mennä, mutta kun viime vuonna mätsärissä oli juuri tämä samainen tuomari, joka ihastui täysin Merliniin ja sanoi, että kun vaan saatte tuota arkuutta pois niin sinulla on hieno valioluokan koira ja Merlin oli siellä BIS3. No onhan mätsärit aivan eri juttu, mutta kyllä pitää myöntää, että olin pettynyt, kun siitä kehusta ei ollut mitään tietoa enää Yyterissä vaan heti tuli tuomio että kookas ja that's it. Oli siinä arvostelussa muilta osin paljon hyvää ja monet sanovat että EH:kin on tältä tuomarilta hyvin. Mutta kun sillä EH:lla ei oikein tee mitään, kun yrittää metsästää niitä sertejä.Vähän jänskätti tuo harjoittelija-arvostelija, koska Merlin tutkittiin kahteen kertaan. Kyllä siinä pikkasen huomasi epäröintiä, mutta ihan hienosti meni, kun kerran katsottiin pöydällä.
Arvostelu EH JUK1:
"kookas vahvaluustoinen uros, jolla voimakas pää, oikea purenta. turhan pyöreät silmät, hyvä kaula ja ylälinja, erinomainen turkki, tasapainoiset kulmaukset, kauniit korvahapsut, aurinkoinen luonne"

Hauska kyllä tuo viimeinen kommentti :)

Ja olihan se  ihan kiva reissu, mukana oli Reija ja Japi ja Nipsukin ja oltiin asuntoautolla liikkeellä.
Ei vaan voi mitään sille, että tuntuu niin turhauttavalta pistää rahaa näihin näyttelyihin, kun ei millään tunnu irtoavan meille sitä sertiä, siis täällä kotimaassa. Ja päätin, ettei sitten vähään aikaan mennä...kunnes Reija meni samana iltana bongaamaan Helin Tensonin Hyvinkäällä... niinhän siinä sitten kävi, että taas pistin ilmoittautumisen näyttelyyn :)

Seuraava koitos meillä on sunnuntaina 24.8. Raumalla, jolloin menemme ekaa kertaa kakkosten agiradalle. Siitä tulee jännää!!! Ja mukaan tulee kannustamaan ja apujoukoiksi taas Reija ja Japi ja Nipsu :) Kouluttaja Reetta kivasti meitä tiistaina valmensi jo, miten saamme niitä tärkeitä sekunteja pois radalta sitten KUN olemme kolmosissa - kiva että kouluttajalla on niin positiivinen ajatus meistä...eikä sitä tiedä, voimme me vaikka yllättää ja onnistuakin kuka tietää. Tavoitteena on kuitenkin että tänä vuonna kolmosiin, olisihan siinä jo aika mahtava saavutus - tavoite FIN MVA ei taida tänä vuonna toteutua, kun niitä järkeviä näyttelyitä on niin vähän enää tarjolla.

Helsinki WDS2014 8.8. /Lövenkjaer Svend Erik, Denmark

Tämä oli kai se MUST, minne ehdottomasti piti mennä, koska näitä maailmanvoittajanäyttelyitä ei kovinkaan usein Suomessa järjestetä.
Yövyimme hotelli Cumulus Airport Vantaalla oikein superior huoneessa. Koiranäyttelyn alennuksella huone maksoi vähemmän kuin normaali huone. Se oli isompi, siellä oli silitysrauta, housuprässi, vedenkeitin kaikkinen tykötarvikkeineen, minibaari, johon sai eväät, namipalat ym. viileään, ja sitten sellainen hauska setti, jossa oli hammasharja ja tahna, pumpulia ja -puikkoja, kynsiviila, lankaa, neula, hakaneula, partahöylä ja partavaahtotuubi. Huoneesta löytyi myös tuuletin, joka oli todella mukava näin kuumalla kelillä. JA hulppeat pedit, vierekkäin 120cm sänkyä, kyllä niissä vain mahtui hyvin nukkumaan :) ja sitten vielä huone oli isompi ja ikkunoita sai ristivetoa varten auki kahdesta eri suunnasta. Hieno siis kaiken kaikkiaan!
Siellä yöpyivät myös Merlinin siskon Veldan omistajat ja he olivatkin meitä vastassa ulkona, Merlin oli niin innoissaan, kun näki taas Veldan ja kavaljeeri Seenan.
Aamulla oli aikainen lähtö Messariin, kyydissä tuli sinne Eija & Velda.
Paikalla klo 7 aikoihin olikin jo kovasti väkeä, muttei siellä kauaa tarvinnut autolla jonottaa, ilmoittautumiseen oli varmaan 50 m jono.
Paikalla oli jo jonkin verran kooikkeriporukkaa, mutta saimme hyvään paikkaan kevythäkit.
Klo 9 alkoi kehä eikä siinä kauaa mennyt, kun oli meidän vuoro, olimme 9. kehässä.
Merlin ja veli Mufi olivat ainoa avoimessa luokassa ja olin jo etukäteen innoissani, että nyt olisi mahdollisuus jopa sertikisaan. Mutta, tällä kertaa meillä rangaistiin koosta, liian kookas. Muuten kyllä kovasti tykkäsi, tulos EH.
arvostelu:
"big, heavy male. too big. very masculine. beautiful expression, good earsets & good head proportions. enough neck. could be more parallel in front legs. very well angulated rear. beautiful coat & colours. moves freely but a bit open in front"
Mufi myös sai EH:n. Ei ollut todellakaan mikään ERImaatti. Mielestäni oli kyllä mukava tuomari ja osasi jopa katsoa oikein korvien kiinnityksen kun tutki päätä. Tätä ei usein ole osattu tehdä. Merlinillä kun on oikea korvien kiinnitys, mutta aina kehässä tuppaa esiintymään korvat kauniisti päätä myöten. :)
Alussa tuomari kivasti kätteli ja lopussa vielä kommentoi syytä: koko.

Velda, Täpi ja Lotte saivat kaikki ERI:n valioluokassa ja Velda sijoittui vielä hienosti neljänneksi isossa kilpailuluokassa. Kaunis narttu Wiia veti koko potin kotiin, paras uros oli myös kaunis Nuutti. Onnea heille, maailmanvoittajapari!!!! Tänä vuonna onkin tullut aika monta titteliä Satakunnan alueen kooikkereille.

Vesilahti RN / Tuula Savolainen

Taas oli yritys metsästää sertiä, ajattelimme, että Tuula ei välttämättä rankaise isosta koosta, koska samankokoinen veli oli saanut häneltä viime vuonna sertin.
Emme tienneet yhtään, kuka sinne on tulossa, joten kivana yllätyksenä esim. oli nähdä siellä Nella & Iiris omistajiensa kanssa ja siellä oli myös Johanna Robinin kanssa, joten kehässä oli kolme Chriskooi's koiraa.

Merlin esiintyi todella kivasti, arvostelussa kyllä luki kookas, mutta jäi mysteeriksi, oliko se sitten se, joka vähensi meiltä SA:n. Onneksi sitten sertin sai Robin.
Tässä on arvostelu, siitä mitä siinä oli ehditty kirjoittamaan...kuulin kyllä kun hän sanoi esim. hyvät silmät, mutta eipähän lue arvostelussa...

"2,5v kookas uros, hyvät rungon mittasuhteet, oikealinjainen pää, jossa kokoon so vah            hyvät    tu         s          hyvä eturinta, hyvä rungon tilavuus, luisu lantio, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, etuliikkeet saavat tiivistyä, hyvä turkki, hapsut, orvakorut ja häntä, sivuliikkeessä hyvä askel" tulos ERI AVK1

Arvosteluun oli merkinnyt kooksi 43 cm.

Olemme käyneet nyt runsaan tusinan kertaa näyttelyissä ja eka kerran kävi niin, että vaikka oli suomalainen tuomari, emme saaneet täyttä arvostelua, koska sihteeri ei ehtinyt kirjoittaa. Näin jäi vähän harmillinen mieli, koska arvostelusta me maksamme ja vielä epäselväksi jäi, miksei SA:ta. Olisi edes sanonut sen...

Siis ei enää Savolaiselle...

Muuten näyttelypäivä oli ihan onnistunut, hieno ilma ja paikan päällä saimme olla koko ajan puiden varjossa. Oli myös mukavaa, kun Anna-Kaisa aina jaksaa meitä niin kannustaa ja piristää :)

Agipitsi Rauma 19.7.

Me teimme sen Merlinin kanssa eli siirryimme kakkosiin, JEEE!!!
Agipitsikisoissa oli lauantaina kolme kisaa ja mietimme aamulla, että nyt on sitten yhden päässä kakkosiin nousu että voisiko se olla tänään ja jos on, niin ehkäpä olisi mukavinta että se tapahtuisi viimeisellä radalla, jottei päivästä tulisi niin pitkä (kakkosten viimeinen rata olisi vasta iltapäivällä ja olisihan sitä pitänyt odottaa sitten).
Laitoimme teltan, oli tulossa kuuma aurinkoinen päivä. Meillä oli molemmilla pitsiä asusteissa ja olikin mukavan viileä asu.
Sitten pian tulikin eka agilityrata ja kovin oli kiire hakea rataantutustumisen jälkeen Reijalta koira, koska lähdimme ensimmäisinä. Tällä radalla Merlin otti vitosen ainakin puomin alastulolta (harmin paikka...) ja sitten olin vain myöhässä parissa kohtaa. No eihän me tällaisesta lannistuta silti :)
Toinen agilityrata tulikin jo aika pian, koska oli valmiina toisella kentällä. Siinä jostain kumman syystä Merlin ei mennyt muurille, taisi minun asentoni ajaa sen ohi ja siitä vitonen, mutta muuten rata oli tosi hyvä ja Merlin haki hienosti esteet edellä ja loppusuora aivan mahtava, itsenäinen meno eteen-käskyllä!

Eipä siis siltäkään radalta noustu, joten ei päivä venynyt pitkäksi tällä kertaa.
Hyppyradat usein ovat vähän vaikeampia, koska vaikeusastetta yleensä nostetaan, kun ei vaikeutta saada aikaiseksi kontaktiesteiden avulla. Tällä kertaa kuitenkin Johanna Wütrich oli tehnyt meille todella mukavan radan ja ajattelin, että ellei jotain aivopierua jommallekummalle satu, niin voisi hyvin onnistua. Ja sitten se onnistuikin!!! Radalla tosin en katsonut tarkistaakseni että menikö Merlin varmasti pujottelun loppuun asti kunnolla, mutta oletin niin, koska joku radan reunalta huusi meille hyvä Merlin!

Olin todella täpinöissäni, kun seurailin tuloksia ja sinne tosiaankin tuli meidän kohdalle SERT, jeee! Ja sitten mietin, että olisi tosi hienoa, jos vielä päästäisiin palkinnoille, jolloin noususerti tuntuisi vielä mukavammalta. 8 koiraa oli kisaamassa ja aina vaan tuli meitä huonompia tuloksia.Viimeisenä lähti Rami ja Dio ja ajattelin, että jos he nyt vaan onnistuisivat niin Dion vauhdilla he voittaisivat ja me olisimme toisia jolloin HARJA:lla lisi kaksoisvoitto, mutta harmillisesti Dio otti vitosen pujottelusta ja se tiesi sitä, että me myös voitimme kisan! Huh huh, aikaslailla mahtavat tunnelmat, serti ja vielä kisavoitto päälle, ei todellakaan voinut muuta kuin hymyillä onnellisena ja kiittää ihanaa Merliniä onnistumisestamme :) Ja kuinka kivaa oli, että palkinnonjaossa oli Petteri Kerminen, vaikkei hän meitä siinä kisassa tuomaroinut. Kyllä hänkin näytti olevan todella iloinen että Merlin ja siis kooikkeri veti yhdessä kisassa voiton ja sertin :)

Palkintoina muumimuki, heijastinliivi ja koiralelu :) ja tietysti se "pakollinen" sertiruusuke

Oli todella kiva päivä ja oli kiva tavata siellä myös tuttuja ja seurata heidän kisaamistaan. Kiitoksia taas kerran Reijalle, joka jaksoi tulla mukaan apulaiseksi kisoihin :)

Agirotu 2014 Turenki 5.- 6.7.

Luulisi lomalla olevan paljonkin aikaa kirjoitella blogia, mutta niin siinä vain kävi, että viimeiseen lomapäivään tämäkin jäi :) mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Agirotu - se vuoden MUST juttu - oli tänä vuonna mahtavin, koska tällä kertaa vihdoin pääsimme myös kisaamaan yksilökisoihin.

Lähdetään kuitenkin alusta, päätimme ajella lähemmäs jo perjantaina ja vuokrasimme Merlinin siskon omistajan kanssa mökin Aulangon lomakylästä. Ihan kiva oli mökki ja siellä illalla vähän uiteltiin koiria ennen nukkumaan menoa.
Illalla saapui myös Tatiana Merlinin venäläisen siskon Minnan omistaja. Oli tosi kiva nähdä heitä ensimmäistä kertaa - oli hienoa, että viitsivät tulla tänne asti agilitykisoihin.
Aamulla oli aikaisin herätys, joten ei siinä kovin pitkään viitsitty valvoa.

Lauantaina alkoi heti aamulla medi ykkösten agility TR rata. Tavoitteena oli, että kunhan Merlin vain pysyisi radalla eikä paineistuisi kovin. Rata oli sinällään mukavan jouhea. Ratamme sujui aivan nappiin, kunnes olin päättänyt mennä "väärältä" puolelta jolla ohjasin Merliniä väärään putken päähän ja sinne se oli aivan hilkulla mennä, mutta sain sen pelastettua ja loppuun pääsimme aivan virheittä. Mietin kuumeisesti tuliko siitä hyl vai 5 vp mutta niin siinä kävi, että tuomari ei siitä rokottanut lainkaan ja oli 0-rata ja sijoitus 8. No tottahan se oli ettei Merlin mennyt putken sisään eikä putken ohi vaikka hilkulla oli, joten tuomarin päätös oli aivan oikea :) Ja niin me saimme toisen luvan ykkösissä ja oli siis lähellä jopa päästä jatkoon finaaliradalle koska 7 parasta pääsi sinne. Vauhti oli kylläkin hitaampi kuin tavallisesti, mutta oli silti aliaikaa -6,81 s :)

Toisella radalla (tuomari Kari Jalonen - nostalgiaa menneiltä vuosilta, Nipsun eka kisa...) alkusuora meni aivan mainiosti - parissa kohtaa Merlin vähän meinasi tehdä omiaan - nopea oli taas - pujottelussa Merlinin katse käväisi vieressä kulkevassa hippinaisessa, jolla oli hassut vaatteet ja siinä tuli pieni ajatuskatkos, joka aiheutti radan ainoan virheen, siis 5 vp ja sijoitus 4!!! Olipa mahtava päivä meillä. Ja oikeastaan ajattelen, että ihan hyvä ettei samana päivänä saatu kahta luvaa, en oikeastaan ihan vielä halua kakkosiin, on minulla vielä paljon opittavaa ja kakkosissa on sitten jo vaikeampaa. Muilla sisaruksilla tuli tänä päivänä hylyt radoilta. Muita onnistumisia oli Tatianan onnistuminen toisen koiran Muchan kanssa, sijoitus 2. ja pääsy finaaliradalle josta hyl. Ja toinen tutun onnistuminen oli Anne Toivosella, joka siirtyi hienosti siellä kakkosiin päästen myös finaaliradalle.

Tässä LUVA-ratamme:

Kisojen jälkeen meillä oli kenneltapaaminen Kirsin ja Sarin luona - kiitokset heille!
Ja sitten väsyneinä Aulangolle nukkumaan.

Sunnuntaina oli joukkuekilpailu jo 8:15. Se oli ihan hauska, vaikkakin kaikille tuli enemmän tai vähemmän virheitä.
Vielä oli meillä vuorossa seniorikisa ja siitäkin saimme sitten tuloksen hyl - Merlinillä oli vähän ajatukset muualla.

Sitten oli vuorossa vielä pukukulkue, johon osallistuimme - ihan kiva sekin ja sitten otimme vielä kuvia.

Tiiu&Mufi, Tatiana&Minna, Kirsi, Eija&Velda, me

Summa summarum - olipa hieno viikonloppu - tätä on taas kiva muistella! Ja ehdottomasti taas ensi vuonna - Tatianakin tykkäsi niin kovasti, että ehkäpä saadaan ensi kerrallakin sisaruksista joukkue kasaan :)

29.6. Pori KV (Nakkila), tuomari Rune Fagerström

Menimme paikalle asuntoautolla, koska päätettiin ottaa Nipsukin sinne ajelemaan. Sää oli pilvinen, muttei onneksi alkanut sataa.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut vain neljä urosta: Miska (Merlinin siskopuolen poika Dexter), Tristan ja Rex (Anittan ja Petterin "uusin tulokas"). Vihdoin pääsin tutustumaan Rexiin, josta onkin kasvanut erittäin kaunis nuori mies.
Sitten kehä jo alkoikin ja nuoret saivat molemmat ERI:n ja Rex jatkoon. Meidän vuoro tuli ja koska Miska katsottiin pöydällä, aloin heti tarjota Merliniä pöydälle. Tuomari kysyi, että missä olette tottuneet esittää, hänelle käy kumpi vaan...no tietysti pöytä, jees! Niinpä Merlin esiintyi aivan mallikkaasti koko esiintymisensä. Ja tulos ERI ja SA - jee, päästiin jatkoon!
Valitettavasti Tristan ei tällä kertaa päässyt PU-kehään, joten meitä oli siellä Rex ja Merlin. Aavistelin kyllä, että Rex vetää pitemmän korren tällä kertaa, onhan se oikean kokoinen ja erittäin nätti nuorikko. Ja niin siinä kävi, että serti meni Rexille ja siitä tuli samalla myös ROP, ensimmäisessä näyttelyssään! Mahtavat onnittelut Rexille ja Anittalle!
Ja me saimme varasertin ja cacibin - tämä olikin meille aivan ensimmäinen Suomessa saatu Cacib! Näyttely meni siis yli tavoitteen, koska viime kerralla tämä samainen tuomari antoi meille EH:n koska Merlin meni paniikkiin silloin. Sain siis syystä olla tyytyväinen meidänkin tulokseen :).
Tuomari hienosti vielä siinä arvostelua odotellessamme sanoi minulle, että sinulla on kyllä hieno koira, kun vain olisi sentin matalampi ja vitsaili että pitäisi lyödä paistinpannulla päähän jotta saisi pyöreyttä päästä pois - varoiksi siihen vielä sanoi että ei vaan, naureskellen :) hauska tuomari siis... ja onhan se aivan totta, että kun tuo Merlin niin mieluusti vetää korvat taakse, niin kallon pyöreys vielä korostuu.

Kotiin tullessamme aloin miettimään, että olisikohan siitä cacibista saanut pokaalin. Reija kävi tarkistamassa asian netistä ja niin me sitten lähdimme uudestaan näyttelypaikalle hakemaan pokaalia ja olikin sen verran hieno pokaali, että kannatti hakea :)

Tietysti vähän harmitti, kun taas oli se serti hilkulla ja taas saa kiertää noita näyttelyitä, jotta saan Merlinin muotovalioksi. Toisaalta naureskelin, että onpa tässä ollut monta hienoa kokemusta enemmän sertin metsästyksessä. Tarkoitus on, että kun tuo MVA arvo saadaan, niin sitten alan keskittymään enemmän agilityyn.

Seuraavaksi on sitten vuorossa roppa kaupalla agilityä viikonlopulla, kun on se kovasti odotettu Agirotu Janakkalassa. Majoitumme Aulangon lomakylässä, jossa olisi tarkoitus vähän grillailla ja saunoa ja uida perjantaina. Lauantaina kisojen jälkeen on Merlinin sisartapaaminen tai oikeastaan kennel-tapaaminen.
Odotan innolla, että pääsemme tutustumaan vihdoin myös Merlinin venäläiseen siskoon ja sen perheeseen sekä tietysti sitä, että näen pitkästä aikaa Merlinin sukulaisia ja heidän omistajiaan. Kiva, että edes näin kerran vuodessa päästään kokoontumaan - kiitos siitä tänä vuonna Kirsille ja Sarille!