maanantai 7. lokakuuta 2013

6.10. Match show Pori Toejoki

Aamulla oli perhosia vatsassa ja Reijaltakin kyselin, että kannattaako meidän mennä lainkaan sinne mätsäriin, kun siellä on tuomarina Kirsti Louhi. Päätimme kuitenkin mennä, koska onhan se todella hienoa, kun mätsärissä saa kuulla oikean tuomarin kommentit ja sittenpä tiedetään, kannattaako mennä hänen näyttelyynsä vai ei.
Kun tuli meidän vuoromme, Merlin taas aristeli tutkimista. Kirsti toimi todella hienosti ja sanoi, että anna hänelle makupala, se helpotti Merlinin oloa kummasti. Sanoi sitten että ujouden takia saat nyt sinisen, mutta sinulla on hieno koira, valioluokkaa. Olin aivan äimänä, että mitä, tämä tuomari sanoi noin!!!
Isoja koiria oli 25 kpl, joten sinisissä oli 12 kpl. Sanoin Reijalle, ettei meidän kannata odottaa sijoitusta, koska koiria on kuitenkin niin monta. Sitten tuomari sanoi, että hän valitsee 4 jatkoon ja muille kiitos osallistumisesta. Heti ensimmäiseksi hän sanoi, että kooikkeri, Vau! Ja sydän pomppasi taas...
Sitten hän sanoi, että kooikkeri siirtyy tähän ja mentiin toisen (ison) koiran kanssa yhdessä oparina ja sitten rinki ja sen jälkeen hän sanoi, että ujoudesta huolimatta te voitatte. Mitä, miten tämä oli mahdollista ja vielä tällä tuomarilla!
Seurasimme myös pentuja, joissa oli debyyttiesiintymässä uusi tuttavuus Asta Lucky Nana's pentuja 5 kk ja sitten vanha tuttumme Anne borderterrieripentunsa kanssa. Asta ei sijoittunut tällä kertaa, mutta bortsu tuli meidän kanssa sinisten ykkäsenä BIS-kehään.
Sanoin Reijalle taas, että kun BIS-kehässä on sentään 8 koiraa, niin ei meillä enää ole mahdollisuutta jatkoon, katso nyt millainen maksipokaali siellä on kaikille neljälle. BIS-kehässä sitten tuli kaksi tuomaria tutustumaan ja tarkistamaan koiria ja Kirsti oli ohjiestanut heitä, että antakaa makupalaa, kooikkeri on vähän ujo. Ja suureksi hämmästyksekseni olimme neljän parhaan joukossa ja ujouden takia sitten oltiin neljänsiä. Voitte varmaan kuvitella, että olin tällä kertaa aivan onnesta pää pyörällä. Niin meillä oli sitten kotiin vietäväksi kaksi komeaa pokaalia, kaksi ruusuketta ja ruokaa ja vielä lahjakortti lappupidikkeelle.
Kun olimme siinä jo menossa autolle, Kirsti istui siellä seinän vierellä ja sanoi vielä, että nyt vaan paljon kokemusta koiralle, kehui vielä Merliniä että se on todella hieno ja terveen näköinen :)
Oli aivan mahtavaa kuulla noita hyviä kommentteja tältä tuomarilta ja aivan upeat pokaalit! Olo on kuin olisi voittanut oikeassa näyttelyssä, suurelta osin siksi että oli tämä tuomari ja osin siksi, että oli niin hyvät palkinnot. Nyt sitten suunnitelmaksi ensi vuodelle, että mennään Kirstin tuomaroimaan näyttelyyn. Hän kun tarkistaa kooikkerit vielä pöydällä, niin se on mukavampi juttu Merlinin mielestä.
Oli kiva tutustua siellä Astan omistajiin. Juttelimme kaikenlaisia kooikkerijuttuja ja suosittelin liittymistä facebookkiin jo siksi, että pääsevät koohotin-ryhmään jossa näkee kuvia ja juttuja kooikkereista ja esim. Astan veljen kuvia, joka oli erkkarissa turistina.

2 kommenttia:

  1. Hei!
    Oli mukava nähdä teitä ja onneksi olkoon vielä menestymisestä!
    Astalle oli eilinen erinomaista treeniä.
    Terveisin Satu ja Asta

    VastaaPoista
  2. Hienoa, että löysitte blogin :) täällä voi tosiaan seurata elämäämme. Kyllä pentusta kannattaa viedä erilaisiin tapahtumiin, niin tottuu muihin koiriin ja hälinään. On Asta sitten suloinen pentu! Varmaan nähdään jatkossa, kun asutaan näin lähellä... minäkin pääsen sitten joskus onnittelemaan teitä.

    VastaaPoista