Vaasa kv 27.4.

Lähdimme Reijan kanssa ajelemaan Vaasaan aamulla vähän ennen klo 6, kun netissä ilmoitettiin ajoajaksi n. 3 h. Oli tosi hieno ilma ajella:  -2 °C ja etelämpänä oli pilvetöntä, Vaasaa lähestyttäessä sitten tuli pilvipeite, mutta ilman oli koko ajan kaikin puolin mukava.
Kun saavuimme parkkipaikalle, siihen melkein vierelle parkkeerasi Suvi Maggien kanssa, olipa tosi kiva tavata taas heitä :)


Etukäteen oli jo tiedossa, että kehässä tulee olemaan 4 urosta ja 2 narttua, näistä 2 junnua on hakemassa sitä meidän toivomaa sertiä.
Kehän laidalla sitten ihailinkin toisia uroksia ja ajattelin, että siinä sitten meni meidän mahkut - tavoitteena oli silti saada ainakin ERI ja SA, kun on niin hienoa päästä paras uros -kehään. Toive täyttyikin siltä osin, että saimme sen ERI:n ja SA:n mutta uroksista sitten jäimme kolmansiksi, koon takia, olettaisin. No tuliaisina kotiin oli silti varaserti ja varacacib, olihan ne ruusukkeet mukava saada :)


Tuomari Göran Bodegård: ERI1 SA PU3 varaserti, vara-cacib:


"något rejält tilltagen, bra proportioner, något lågt ansatta öron, bra nacke & överlinje, fint konstruerad framme & bak, överutvecklad kropp, bra vinkel balans, rör sig bra, utmärkt päls & god färg"
vapaasti suomennettuna: hieman reilusti kasvanut, hyvät mittasuhteet, hieman alhaalle kiinnittyneet korvat, hyvä niska ja ylälinja, hienosti rakentunut etuosa ja takaosa, ylikehittynyt runko, hyvä kulmaustasapaino, liikkuu hyvin, erinomainen turkki & hyvä väri

Kyllä minä tykkään kovasti tuosta vara-cacib-ruusukkeesta, kun se on niin hienon värinen - kooikkerin oranssi :)

Meillä on jatkossa tavoitteena saada Merlinin kehäesiintymiseen iloisuutta mukaan, jolloin saisin sille hännän heilutusta ja saisin nuo korvatkin oikeaan asentoon. Kehän laidalla kun sitä harjoittelen, niin kyllä onnistuu, mutta kehässä Merlinin mukaan tehdään töitä, eikä turhia silloin heilutella - muuta kuin tietysti liikkuessa :)


Meillä oli Reijan kanssa ihan onnistunut näyttelyreissu, vaikka ei saatukaan sertiä. Oli niin kiva nähdä taas tuttuja mm. Suvi & Maggie, Anna-Kaisa & Ninni& Wiia, kiireisinä kuten tavallisesti, ja oli kiva myös nähdä nämä uudet kooikkerituttavuudet. Onnea menestyjille tätäkin kautta! Junnu Dino kun oli tänään ROP - eikä syyttä, oli todella komea poika ikäisekseen! Ja Maggie kauniina tyttösenä hienosti sai sertin ja oli VSP - oli junnujen päivä :) harmi, että Maggie ei voinut vastaanottaa vielä cacibbia, senkin olisi hienosti saanut tänään. Mutta kyllä niitä alkaa sille ropisemaan vielä, ei ole mitään kiirettä nuorella tyttösellä - siis Maggieta tarkoitin ;)


Oli hienoa nähdä myös Vaasan Botnia-halli: hieno paikka pitää näyttely, oli parkkipaikkaa, istuimia ja mikä mukavinta: iso näyttelykehä. Ja kun vielä kooikkereille otettiin pöytä arvosteluun, niin oli mukava mennä kehään. Takaisin tullessa piti oikein hieraista silmiään autossa, ulkolämpömitari näytti +18 °C !!! Ja kyllä siellä oikeasti oli lämmin ja aurinkoinen ilma - koko illan :)


Nyt sitten katse Seinäjoelle 10.5. saas nähdä montako kooikkeria sinne eksyy - Raumalle 17.5. on tulossa 7 kooikkeria.

ei C.I.B ikinä meille :(

Näin se maailma meitä heittelee että pari viikkoa sitten kilisteltiin Tallinnan laivalla, kuinka hienosti Tallinnan Winner näyttely meni ja että nyt on sitten mahtavasti kaikki kolme ulkomaan cacibbia kasassa (2 varacacib -> cacib Latviasta, 1 Tallinnasta) eikä tarvita enää kuin yksi vuoden kuluttua Suomesta niin Merlinistä tulee CIB ja nyt sitten juuri tulleen tiedon mukaan se ei olekaan ikinä mahdollista.
Kuten Taina Lempiäinen hienosti kiteytti blogissaan ei tämä mitenkään koiraa huononna, on vain titteli, mutta kun tämä titteli on mielessä ollut aina se "the Titteli" lainaten Tainaa ja kun se tuntui jo olevan aivan nurkan takana, siksi se harmittaa ja ehkäpä olisin ajatellut Latvian ja Viron matkoja uudelleen,vaikka eihän ne nytkään silti turhia olleet.
Elikkä tuo CIB-juttu johtuu siitä, että marraskuussa v. 2012 FCI on tehnyt sääntöuudistuksen, jonka mukaan 6.4.2010 jälkeen syntyneet koirat eivät voi saada kansainvälisiä valion arvoja, jos sillä on kolmessa sukupolvessa FCI:n hyväksymätöntä erikoisrekisteriä. Merlinillä niitä löytyy kolmannesta sukupolvesta. Näin ollen Merlinistä ei voi koskaan tulla C.I.B.
Merlinin kanssa yksistään Suomessa on monta kanssakärsijää johtuen siitä, että FCI on hyväksynyt sen verran myöhään rodun alkujaan pienen määränsä takia tietääkseni.
Nähtäväksi jää millaisia vaikutuksia tämä tuo tullessaan, mm. eipä kovasti jatkossa huvita mennä tällaisten koirien kanssa kv näyttelyihin, koska niitä cacibbeja ei ikinä saa ja ne näyttelyt lisäksi ovat kalliimpia ja osallistujamäärä isompi, ollut siis ainakin tähän asti. Onhan se järkevämpää mennä halvempiin pikkunäyttelyihin hakemaan ne halutut sertit.
Että sillä lailla, olisi tästä ollut kiva tietää aiemmin, kun sääntöuudistus on nyt kuitenkin tullut voimaan jo v.2012. Ehkäpä tätä ei vaan ymmärretty, mitä meidän rodullamme se ihan oikeasti tarkoittaa ennen kuin nyt tuli ilmi, kun cacibbeja ei alkanut kuulumaan, esim. Merlinin siskon viime kesän cacib oli siirtynyt  seuraavalle. Ja nämä tulivat ilmi, kun FCI julkisti rekisterin, jossa voi käydä tarkistamassa saadut cacibit.
Koska meillä on kolmannessa polvessa erikoisrekisteriä, niin mahdolliset pennut voivat jo saada C.I.B arvon.

Mitenköhän muiden "pienempimääräisten" koirarotujen kanssa mahtaa olla?
Ja miksiköhän joidenkin koirien rekisterinumerot ovat eri tavalla Ruotsin Hunddatassa ja Suomen jalostustietokannassa?

Tallinn Winner 2014

Meillä oli todella menestyksekäs reissu, vaikka etukäteen olin lähes varma, että mennään hakemaan Tallinnan Sakuhallilta vain ulkomaan näyttelykokemusta.


Reija & minä ja Merlin pääsimme taas reissuun Ninni Nasin kyydissä. Tällä kertaa minä ajoin Hämeenlinnaan lauantai-aamupäivällä, koukkasimme vain hakemaan Noran ja ihanaisen Nucan, fieldspanielinartun.


Matka sujui hienosti ja yövyimme hotelli Dzingelissä, joka oli miellyttävä yllätys, todella hyvä hinta-laatusuhde.
Sunnuntai-aamuna aamiaisen jälkeen menimme Sakuhallille. Siellä olikin jo paikalla tuttuja kooikkeriomistajia ja heidän koirulinsa komea Cola ja suloinen Hilary.


Kehä piti alkaa engl. springelspanielien jälkeen. Ihmettelimme kyllä vähän kun ei niitä näkynyt lainkaan kehän laidalla. Sitten sanottiinkin yhtäkkiä ettei tuomari tuomaroi niitä tänään vaan seuraavaksi 7 min kuluttua tulee kooikkerit kehään. Olin juuri vähän aikaa sitten käynyt ulkona tihkusateessa Merlinin kanssa, ja mietin kuinkahan märkä se mahasta ja jaloista vielä mahtaa olla. Tuon tauon aikana menin äkkiä kehään juoksemaan Merlinin kanssa että saan jäykkyyttä pois - siis kummastakin :) pian sinne tulivat muutkin harjoittelemaan. Ilokseni huomasin myös että pöytä otettiin käyttöön.
Sitten kehä alkoikin, ensimmäisenä tällä kertaa emme olleetkaan me vaan nuorissa uroksissa Breco. Sitten olimme me vuorossa. Pelästyin vähän, kun pöytä alkoi tärisemään ja tuomari sanoi, että pidä kiinni pöydästä. Mutta kaikki meni hyvin ja vaikken Merliniin  kovasti iloisuutta vielä saanut (on treenauksessa kyllä) niin se kyllä meni aivan upeasti ja seisoi hienosti. Sitten tuli veljen Mufin vuoro ja sitten juoksimme yhdessä ja tuomari valitsi meidät voittajaksi! Vastoin odotuksia, kun luulin todellakin, että tämä tuomari tykkää pienemmistä. Merlin pääsi siis paras uros -kehään, Mufi sai kyllä ERI:n muttei valitettavasti saanut SA:ta eli ei päässyt jatkoon.
Seuraavaksi oli Colan vuoro valiouroksissa, se on kyllä todella kaunis uros komean turkkinsa kanssa ja pienempi kuin Merlin, jonka vuoksi me kaikki olimme ajatuksissamme sitä mieltä, että kyllä Cola on tänään se ykkönen. Sitten pyörimmekin Colan kanssa uroskehässä ja yllättäen tuomari valitsikin meidät ykköseksi!!! - tässä kohtaa olin jo aivan onnesta sekaisin - olihan tavoitteena vain ERI ja ehkä pienenä unelmana päästä uroskehään.
Sitten oli vuorossa nartut. Hilary on todella suloinen ja kaunis nuori tyttönen, joka sitten voittikin kaikki mahdolliset kotiin omassa kehässään. Paras narttu -kehässä voitti Merlinin sisko Lotte, joten siellä oli kaksi Chriskooi's koiraa ROP-kehässä. Juoksimme pari kertaa Loten kanssa kehää ja sitten ... tuomari ihan oikeasti sanoi, että me voitimme ... MITÄ??? ME - siis MERLIN, ei ole todellista. Huh huh tässä kohtaa olin jo aivan sekaisin onnesta, miten voi olla että mennään hakemaan vain kokemusta ja tuloksena on ROP. Aivan käsittämätöntä!!!


Tässäpä sitten tulos, tuomarina Markku Mähönen / Tallinn Voitja 2014 27.4.2014:
ERI1 SA ROP SERT CACIB ja vielä ihka ensimmäinen titteli TLNW-14

arvostelu: esc. type, good lines, good head with masculine expression, good colour ears, exc. neck forechest & body a bit overweight today good engul. and moves well good coat & temperament"


vapaasti suomennettuna:
"erinom. tyyppi, hyvät linjat, hyvä pää maskuliinisella ilmeellä, hyvä väri korvat, erinom. kaula eturinta ja runko, vähän ylipainoa tänään, hyvät kulmaukset ja liikkuu hyvin, hyvä turkki ja luonne"


Tiesin kyllä, että tuomari on tarkka painosta, olin vähän lihottanut tarkoituksella Merliniä Latvian näyttelyyn, olisi varmaan pitänyt alentaa ruokamäärää ennen tätä näyttelyä - toisaalta eihän tätä paremmin olisi voinut mennä :)


Tämän jälkeen oli vielä kasvattajaluokka, jossa tietysti tuli voitto ja sitten oli vielä puolisisko Lotte Mufin kanssa parikisassa. He tulivat upeasti neljänsiksi isossakin kehässä, onnea heille!

Vapaapäivä

Vietettiin tänään kihlattuni Teemun kanssa vapaapäivää koulusta, ja päätettiin tulla vanhempieni luokse koirien seuraksi. Kierrettiin Merlinin kanssa melkein kahden tunnin lenkki, kun oli niin hieno keväinen keli. :)

Asuimme täällä vanhempieni luona kolme kuukautta putkiremontin vuoksi. Pääsimme muuttamaan maaliskuun alussa takaisin omaan kotiimme, ja siellä tuppaa välillä olemaan vähän hiljaista ilman kahta karvakasaa. Onneksi vapailla pääsee kuitenkin käymään täällä katsomassa koiria. Huomaa kyllä, että kevät on jo lähellä, kun alkaa olemaan kauheassa pentukuumeessa (niin kuin aina). :)

Ajattelin ottaa pari keväistä kuvaa koirista pihalla, mutta ei siitä oikein tahtonut tulla mitään. Pojat kun aina kuvittelee, kun näkevät kameran, että nyt leikitään. Nipsukin jopa innostui leikkimään Merlinin kanssa ja juoksemaan ympäri pihaa. Nyt papparainen onkin sitten vähän väsynyt. :)

Latvia Winner Show 22.3. - 23.3.

MAHTAVAA, MAHTAVAA, MAHTAVAA!
Meillä meni siis aivan putkeen reissu, kukapa olisi uskonut, että tulemme sieltä kotiin tällaisten tuliaisten kanssa!


22.3. tuomari Vladimir Piskay, Slovakia: ERI SA AVO1 PU2 varacacib (siirtyy cacibiksi, koska voittaja on jo CIB)

"strong male, little big, strong head, little short neck, good topline, good angulations, good movement"
vapaasti käännettynä: voimakas uros, voimakas pää, vähän lyhyt kaula, hyvä ylälinja, hyvät kulmaukset, hyvät liikkeet

23.3. tuomari Otakar Vondrous CZ ERI SA AVO1 PU2 serti, varacacib (siirtyy cacibiksi)

"gute Format, gute Kopf, Scherengebiss, grade opere Linie, steht korrekt, mit gute Winklungen, schöne Behaarung, freie Bewegung"
vapaasti käännettynä: hyvä formaatti = muoto (?), hyvä pää, leikkaava purenta, seisoo oikein hyvillä kulmauksilla, kaunis karvoitus, vapaat liikkeet

Näin tuliaisina meillä kotiin oli Latvian serti ja 2 x varacacibia, jotka siirtyvät jossain vaiheessa cacibeiksi!

Matka oli kaikin puolin onnistunut, suurkiitokset siitä Noralle ja Ninnille, joita ilman en tänne näyttelyyn olisi edes uskaltanut unelmoida lähteväni. Sain heiltä sekä hienon ja turvallisen kyydityksen puhumattakaan erittäin mukavasta matkaseurasta.

Heillä on molemmilla fieldspanieli ja Latviaan oli ilmoitettu vain kaksi niitä, joten heillä oli hyvät mahdollisuudet siellä. Kyllä silti pitää onnistua ja saada se ERI ja SA, ei se mitenkään varmaa ole. Heidän koiransa Nuca ja Casse kuitenkin onnistuivat hienosti siellä molempina päivinä saaden winner tittelit ja kaiken muunkin, onnittelut heille :) . Nuca sai lauantaina uudet viisi titteliä, mahtavat erityisonnittelut niiden johdosta. Meidän pitikin sitten illalla juhlia hienoa päivää kuohuvalla, oli kiva iloita, kun kaikki onnistuivat.

Lauantaina uroksissa voitti Fero, joka sai toivotun sertinsä. Me olimme siis toisia ja Veiko oli kolmas. Sunnuntaina pakkaa sekoitettiin niin, että Veiko voitti, me toisia ja Fero neljäs.
Lauantaina oli kehässä myös veli Mufi, jonka Merlin näki pitkästä aikaa. He tulivat heti juttuun keskenään! Mufi sai ERIn muttei SAta joten ei päässyt uroskehään. Syynä näytti olevan pienuus, Merlinin vierellä Mufi tosiaan näytti vielä vähän kehittymättömältä esim. rintakehän kohdalta. Veli on kyllä myös tosi komea, taitaa mennä toisin päin voitto seuraavalla kerralla Tallinnassa 13.4. jolloin siellä on tuomaroimassa pienistä kooikkereista tykkäävä Markku Mähönen.

Narttuja en kovinkaan paljon seurannut muuta kuin Hilaryä, kaunista nuorta junnutyttöä, on siinä kaunis tyttönen :) ja veti myös kaikki tittelit yms. kotiin.

Onnittelut kaikille onnistujille!!!

Oli mukavaa nähdä tuttujakin kehän laidalla, Kaisa oli siellä miehensä ja koiriensa kanssa,. Toisia omistajia en tunnistanut vaikka varmaan olen kyllä nähnyt joskus.


Kaiken kaikkiaan hieno reissu, hyvä hotelli, hyvää ruokaa, tuli nähtyä uusi maa ja Riika, meillä oli koko matkan hauskaa yhdessä, koirat olivat aivan älyttömän hienosti koko matkan ajan, vaikka joutuivat paljon olemaan häkeissä. Siis voisi sanoa, että tätä matkaa en tule unohtamaan ikinä - myös siksi että oli meidän debyyttinäyttelyreissu ulkomaille :)

Kiitoksia vielä kaikille Merlinin treenaamiseen osallistuneille - arkuuden takia viimeksi Parkanossa saatiin ainoana uroksena vain EH, koska meni melkein paniikkiin miestuomarin kosketuksesta maassa - nyt treeneistä oli selvästi hyötyä, vaikka voitte kuvitella kauhuntunteeni kun näin ettei ole pöytää ja tuomarit tulevat heti kiinni hampaisiin, varsinkin sunnuntaina. Mutta Merlin oli siinä kuin vanha konkari, pieni väistöaskel tuli kun kupeita koeteltiin, mutta siitä ei ollut mitään haittaa. Ja uskon myös, että oli ihan hyvä Merliniä vähän lihottaa - nyt ressukka saakin sitten jatkossa vähän vähemmän ruokaa...

Maanantaina sitten syötiin kotona sertikakkua :) tiistaina olikin sitten aikainen lähtö taas Tallinnaan hakemaan "vähän" juomia... Sekin reissu meni vallan mukavasti ja nyt ollaan kotona ja on tuhat ja sata asiaa, jota pitää ehtiä tekemään, onneksi tämä viikko on talvilomaa!

Nucan ja Merlinin temmeskelyä 2.4.

Valitettavasti tässä on editoimaton versio, kun en osannut mp4 lyhentää...mutta koirilla oli hauskaa, ennen videopätkää, sen aikana ja sen jälkeen :) Tyttökaverina suloinen fieldspanieli Nuca

2.3. - 8.3. Nuca tyttönen, näyttelykurssi

2.3. Merlin tutustuu Nucaan

Ajattelimme Noran kanssa, että kannattaa varmaan tutustuttaa koirat ennen näyttelymatkaa ja niinpä vihdoin saimme aikataulut sovitettua treffeille sunnuntaina. Merlin oli ensin epäileväinen ja murahti pariin kertaan, Nuca taas olisi halunnut heti alkaa leikkimään. Lähdimme pienelle lenkille, jolloin Merlin pääsi samalla vähän haistelemaan. Siinä lenkillä heistä tuli hyvät kaverit J

Lenkin jälkeen menimme Hosiossaaren kentälle, jossa päästimme koirat vapaina kisaamaan. Siellä ei ollut muita, joten koirat saivat temmeltää rauhassa keskenään. Oli hieno katsella, kun Merlin oli oikein elementissään eli juoksemassa ja kuinka hienosti koirat olivat keskenään. Yritän saada jossain vaiheessa videonkin tänne nuorien temmellyksestä :) 

4.3. TVA:n agilityn alkeiskurssi

Treeniryhmään tuli Lelun sijaisena briardi Lotta. Ressukka Lelu jäi kotiin parantumaan leikkauksesta. Lotta meni ensikertalaisena tosi hienosti. Koko porukka oppii hienosti ja tulee hyvin toimeen keskenään. Näin voimme treenata yksittäisiä esteitä samaan aikaan, jolloin tunnista saadaan paljon tehokkaampi. Tänään vuorossa uutena asiana oli puomin alastulon kontaktin opettelua. Nopeasti aika kuluu, tätä kurssia on jäljellä enää kaksi kertaa. Sen jälkeen olen lupautunut vetämään tähän jatkon ja sitten on ajatukset vielä auki, mitä sen jälkeen.

6.3. näyttelykurssi

Osallistuin koirakoulu Välkyn kurssille, jotta saisin apuja Merlinin arkuuteen ennen näyttelymatkaa. Siellä oli myös collie ja japanese chin. Merlin sai taas kokemusta eri ihmisistä ja oikeastaan oli hieno juttu, että collien omistajalla oli kirkkaankeltainen takki ja musta pipo päässä, koska häntä Merlin eniten arkaili. Arkailua oli kyllä enemmän tai vähemmän kaikkien kanssa. Oli tosi hyvä harjoitus: kun sanoi koske, niin koski toisen käteen ja minä sitten palkkasin. Saimme Merlinin koskemaan muutaman kerran keltatakkisen miehenkin käteen. Sitten tuli vielä kouluttajan mies käymään, jonka kättä Merlin sai koskea, häntä se ei aristanut pahemmin.
Kouluttaja sanoi myös, että olisi hyvä saada seisomiseen vähän iloisuutta. Tämä ollaan itsekin havaittu. Merlin pitää sitä niin vakavana asiana, ettei missään nimessä voi häntää heiluttaa.

Me olimme siellä jo ”konkareita” kun toiset olivat vasta näyttelyuran alussa. Minä tunnetusti hölösuuna myös yritän antaa pikkasen vinkkiä, varsinkin kun edellä mainittu mies sanoi, että kaikki neuvo otetaan mieluusti vastaan. Täytyy vaan aina muistaa, että Sari on se kouluttaja, en minä…
Lähdin kurssilta tyytyväisenä, oli onnistunut eka kerta. Toisella kerralla eivät ihmiset enää ole vieraita, jonka vuoksi eka kerta on antoisin. Mielenkiintoista katsoa ensi torstaina, aristaako Merlin enää lainkaan, ainakaan kouluttajaa.

8.3. Nuca
Käytiin moikkaamassa Nucaa heidän agitreenien jälkeen. Hyvin tunsivat jo toisensa ja kisailu alkoi heti :)