27.5. Rauma KR, tuomari Beata Betkevica, Latvia

Merlinin arvostelu: AVO ERI2
"Strong masculine a bit heavy head, good pigmentation good ears, medium neck, enough correct in body, prefer a bit more temperament and more selfconfidence, parallel movement"

Oli ihan kiva reissu, vaikkei sertiä saatukaan, oli kiva olla katsomassa, kun komea Tristan valioitui. Eivät nuo ulkomaalaiset naistuomarit oikein syty meidän Merlinskiin :)

Olimme siellä koko perheen voimin, myös Nipsu-vanhus oli innokkaana mukana. Ennen lähtöä nautiskelimme Reijan kanssa makoisat letut hillolla asuntoautossa :)

Hieno juttu oli sekin, että meidät bongattiin Dogxpressin Rauman näyttelyn kuvista - viikonlopulta oli 21 kuvaa, joista yksi oli meidän hieno seisomakuva!

Seinäjoki RN 10.5. tuomari Markku Kipinä

Jo etukäteen harmitti vähän lähteä, kun todennäköisesti sieltä saadaan kotiin tuotavaksi EH-arvostelu johtuen tuomarin vaihdoksesta. Mietin jonkin verran sitä, että kannattaisiko peruuttaa koko näyttelyreissu, mutta ajattelin, että ollaanpa sitten yhtä kokemusta rikkaampia ja eihän sitä silti ikinä tiedä.

Lähdimme aamusella Reijan ja Merlinin kanssa ajamaan, vähän tihkutti koko ajan, mutta muuten oli ihan mukava ajella ne n. 200 km.

Paikalle tultuamme sinne olikin jo saapunut Nina Tristanin kanssa, harmittelimme yhdessä kylmää ja tuulista ilmaa. Muutkin kooikkeri-ihmiset saapuivat paikalle koirineen. Näimme 1. kertaa Atten, Peterin ja Janan pojan, jota kävimme katsomassa Raumalla kun oli ihan pikkuinen. Molemmat junnut olivat jonkin verran pienempiä kuin meidän AVO-urokset. Naureskelimme siinä, että hyvä jakauma, kaikki saivat esiintyä kokoistensa kanssa. Tuomari oli tiukka ja junnu-urokset saivat molemmat EH:n. Sitten äkkiä olikin meidän vuoromme. Juoksimme ensin yhdessä Ninan ja Tristanin kanssa ympyrän ja sitten oli meidän esiintymisemme vuoro. Junnut katsottiin pöydällä ja olin yllättynyt, kun tuomari oikein kysyi minulta että onko teitä yleensä katsottu pöydällä vai maassa - no pöydällä!!! No katsotaan sitten siinä ja minä olin NIIN mielissäni.
Tuomari oli todella mukava, jutteli Merlinille ettei sekään oikein osannut kovasti jänskätä vaikka mitattiinkin. Sitten normijuoksut ja seisonta. Niinhän se tuomari sitten sanoi, että on valitettavasti liian kookas ja saimme EH:n. Ja niin sai valitettavasti Tristankin eli mikään uros ei tällä kertaa saanut ERIÄ eikä sertiä.
AVO kilpailuluokassa tuomari sitten heti kätteli meidät ykköseksi ja sanoi, ettei hän halunnut enempää rokottaa koosta, koska koira muuten on niin tasapainoinen. Eli tykkäsi, mutta...

arvostelu:
"tasapainoisesti rakentunut mutta kookas uros, hyväilmeinen pää, etuasentoiset lavat, hyvä takaosa & häntä, vahva luusto, hyvät korvat silmät & purenta, hyvä turkki & värijakauma, liikkuu hyvällä sivuaskeleella, hieman ahdas takaa ja löysyyttä edessä"

Oli mukavan pitkä arvostelu ja sai rahalleen vastinetta - kaiken kaikkiaan oli mukava tuomari!

Ainoa narttu, kaunis Bella oli sitten ROP, onneksi se sai ERIn :)

Niin sitten lähdimme ajelemaan kotia päin. Olimme ajaneet vajaat 10 km, kun tuli yleinen hälytys, että Seinäjoen keskustassa on karhu. Huh huh kun pelästyimme mutta onneksi olimme jo kauempana. Olisi siinä ollut aikamoinen paniikki jos se olisi tullut sinne näyttelypaikalle, huh huh!
Jalasjärven Juustoportilta kävimme vielä ostamassa anopille äitienpäivälahjan Pentikin myymälästä.

Näyttelystä jäi vielä pari kivaa muisteltavaa: autoja ohjaava työntekijä katsoi Merliniä ja sanoi että onpa teillä komea koira, varmaan on rotunsa paras! Ja Aten kanssa tullut mies ihastui Merliniin: onpa komea, onko näitä näinkin isoja! Vastauksena sai, että on vieläkin isompia :)

Hulinaa kerrakseen, viikko 18-19

Ei ole todellakaan ollut tekemisen puutetta koira-saralla.
Viikolla 18 saimme Reijan kanssa kulumaan pari iltaa merkaten ja luetteloiden koiraseuran arpajaispalkintoja ja sitten viikonloppu vierähti niitä arpoja myyden. Ihan kivaa hommaa kyllä, mutta oli aika kylmä molempina päivinä eikä asiaan auttanut hirveä raekuuro, jolloin saatiin muutaman sentin valkoinen kerros – säälitti ne koirat ja omistajat, jotka siinä kuurossa joutuivat esiintymään…
No ihan mukavasti saimme niitä arpoja myytyä, kun ilman sunnuntaina oli mitä oli. Ihania munkkeja kyllä osaavat siellä tehdä, NAM!

Sitten olikin vuorossa rankka viikko 19:

5.5. maanantaina alkoi uusi TOKO-kurssi Harjavallassa klo 19-20. Ihan kivaa, mutta valitettavasti Merlin on sellainen vinkuja, jos joutuu paljon odottamaan, otan mieluusti vastaan vinkkejä sen poiskitkemiseksi…

6.5. tiistaina oli alkeisjatkon koulutuskerta Noormarkussa TVA:n hallilla. Sen jälkeen tultiin Ulvilaan ottamaan pienet ex tempore tottis-harjoitukset. Tytöt kehuivat koiraa, kun vain ohjaaja osaisi…mutta kivaa oli!

7.5. keskiviikkona oli illalla omat agilitytreenit. Sekin meni ihan mukavasti, vaikka jouduimme odottamaan aika kauan omaa vuoroa ja rata oli 3-luokan tasoa. Taas tuli vähän uskoa, että ehkäpä me sittenkin uskalletaan osallistua niihin virallisiin kotikisoihin 1.6.

8.7. torstaina olikin sitten vuorossa maastojuoksutreenit. En ymmärrä miksi Merlin pysähtyy jonkin aikaa juostuaan ja alkaa katsomaan taakse että äiti mihin sä jäit. Ensin vähän pelästyin, että näinkö siinä käy, ettei sittenkään ole mitään asiaa sinne Rotu-Raceen, johon joukkueeseen olemme pääsemässä. Mutta asiaa mietittyäni tiedän varmasti että jos Merlin ei vieheen perässä mene, niin kova kiire sillä on aina minun luokseni eli riittää, kun minä olen siellä maalissa odottamassa…

Ja sitten 10.5. lauantaista Seinäjoella kirjoitan ihan oman jutun.

Vaasa kv 27.4.

Lähdimme Reijan kanssa ajelemaan Vaasaan aamulla vähän ennen klo 6, kun netissä ilmoitettiin ajoajaksi n. 3 h. Oli tosi hieno ilma ajella:  -2 °C ja etelämpänä oli pilvetöntä, Vaasaa lähestyttäessä sitten tuli pilvipeite, mutta ilman oli koko ajan kaikin puolin mukava.
Kun saavuimme parkkipaikalle, siihen melkein vierelle parkkeerasi Suvi Maggien kanssa, olipa tosi kiva tavata taas heitä :)


Etukäteen oli jo tiedossa, että kehässä tulee olemaan 4 urosta ja 2 narttua, näistä 2 junnua on hakemassa sitä meidän toivomaa sertiä.
Kehän laidalla sitten ihailinkin toisia uroksia ja ajattelin, että siinä sitten meni meidän mahkut - tavoitteena oli silti saada ainakin ERI ja SA, kun on niin hienoa päästä paras uros -kehään. Toive täyttyikin siltä osin, että saimme sen ERI:n ja SA:n mutta uroksista sitten jäimme kolmansiksi, koon takia, olettaisin. No tuliaisina kotiin oli silti varaserti ja varacacib, olihan ne ruusukkeet mukava saada :)


Tuomari Göran Bodegård: ERI1 SA PU3 varaserti, vara-cacib:


"något rejält tilltagen, bra proportioner, något lågt ansatta öron, bra nacke & överlinje, fint konstruerad framme & bak, överutvecklad kropp, bra vinkel balans, rör sig bra, utmärkt päls & god färg"
vapaasti suomennettuna: hieman reilusti kasvanut, hyvät mittasuhteet, hieman alhaalle kiinnittyneet korvat, hyvä niska ja ylälinja, hienosti rakentunut etuosa ja takaosa, ylikehittynyt runko, hyvä kulmaustasapaino, liikkuu hyvin, erinomainen turkki & hyvä väri

Kyllä minä tykkään kovasti tuosta vara-cacib-ruusukkeesta, kun se on niin hienon värinen - kooikkerin oranssi :)

Meillä on jatkossa tavoitteena saada Merlinin kehäesiintymiseen iloisuutta mukaan, jolloin saisin sille hännän heilutusta ja saisin nuo korvatkin oikeaan asentoon. Kehän laidalla kun sitä harjoittelen, niin kyllä onnistuu, mutta kehässä Merlinin mukaan tehdään töitä, eikä turhia silloin heilutella - muuta kuin tietysti liikkuessa :)


Meillä oli Reijan kanssa ihan onnistunut näyttelyreissu, vaikka ei saatukaan sertiä. Oli niin kiva nähdä taas tuttuja mm. Suvi & Maggie, Anna-Kaisa & Ninni& Wiia, kiireisinä kuten tavallisesti, ja oli kiva myös nähdä nämä uudet kooikkerituttavuudet. Onnea menestyjille tätäkin kautta! Junnu Dino kun oli tänään ROP - eikä syyttä, oli todella komea poika ikäisekseen! Ja Maggie kauniina tyttösenä hienosti sai sertin ja oli VSP - oli junnujen päivä :) harmi, että Maggie ei voinut vastaanottaa vielä cacibbia, senkin olisi hienosti saanut tänään. Mutta kyllä niitä alkaa sille ropisemaan vielä, ei ole mitään kiirettä nuorella tyttösellä - siis Maggieta tarkoitin ;)


Oli hienoa nähdä myös Vaasan Botnia-halli: hieno paikka pitää näyttely, oli parkkipaikkaa, istuimia ja mikä mukavinta: iso näyttelykehä. Ja kun vielä kooikkereille otettiin pöytä arvosteluun, niin oli mukava mennä kehään. Takaisin tullessa piti oikein hieraista silmiään autossa, ulkolämpömitari näytti +18 °C !!! Ja kyllä siellä oikeasti oli lämmin ja aurinkoinen ilma - koko illan :)


Nyt sitten katse Seinäjoelle 10.5. saas nähdä montako kooikkeria sinne eksyy - Raumalle 17.5. on tulossa 7 kooikkeria.

ei C.I.B ikinä meille :(

Näin se maailma meitä heittelee että pari viikkoa sitten kilisteltiin Tallinnan laivalla, kuinka hienosti Tallinnan Winner näyttely meni ja että nyt on sitten mahtavasti kaikki kolme ulkomaan cacibbia kasassa (2 varacacib -> cacib Latviasta, 1 Tallinnasta) eikä tarvita enää kuin yksi vuoden kuluttua Suomesta niin Merlinistä tulee CIB ja nyt sitten juuri tulleen tiedon mukaan se ei olekaan ikinä mahdollista.
Kuten Taina Lempiäinen hienosti kiteytti blogissaan ei tämä mitenkään koiraa huononna, on vain titteli, mutta kun tämä titteli on mielessä ollut aina se "the Titteli" lainaten Tainaa ja kun se tuntui jo olevan aivan nurkan takana, siksi se harmittaa ja ehkäpä olisin ajatellut Latvian ja Viron matkoja uudelleen,vaikka eihän ne nytkään silti turhia olleet.
Elikkä tuo CIB-juttu johtuu siitä, että marraskuussa v. 2012 FCI on tehnyt sääntöuudistuksen, jonka mukaan 6.4.2010 jälkeen syntyneet koirat eivät voi saada kansainvälisiä valion arvoja, jos sillä on kolmessa sukupolvessa FCI:n hyväksymätöntä erikoisrekisteriä. Merlinillä niitä löytyy kolmannesta sukupolvesta. Näin ollen Merlinistä ei voi koskaan tulla C.I.B.
Merlinin kanssa yksistään Suomessa on monta kanssakärsijää johtuen siitä, että FCI on hyväksynyt sen verran myöhään rodun alkujaan pienen määränsä takia tietääkseni.
Nähtäväksi jää millaisia vaikutuksia tämä tuo tullessaan, mm. eipä kovasti jatkossa huvita mennä tällaisten koirien kanssa kv näyttelyihin, koska niitä cacibbeja ei ikinä saa ja ne näyttelyt lisäksi ovat kalliimpia ja osallistujamäärä isompi, ollut siis ainakin tähän asti. Onhan se järkevämpää mennä halvempiin pikkunäyttelyihin hakemaan ne halutut sertit.
Että sillä lailla, olisi tästä ollut kiva tietää aiemmin, kun sääntöuudistus on nyt kuitenkin tullut voimaan jo v.2012. Ehkäpä tätä ei vaan ymmärretty, mitä meidän rodullamme se ihan oikeasti tarkoittaa ennen kuin nyt tuli ilmi, kun cacibbeja ei alkanut kuulumaan, esim. Merlinin siskon viime kesän cacib oli siirtynyt  seuraavalle. Ja nämä tulivat ilmi, kun FCI julkisti rekisterin, jossa voi käydä tarkistamassa saadut cacibit.
Koska meillä on kolmannessa polvessa erikoisrekisteriä, niin mahdolliset pennut voivat jo saada C.I.B arvon.

Mitenköhän muiden "pienempimääräisten" koirarotujen kanssa mahtaa olla?
Ja miksiköhän joidenkin koirien rekisterinumerot ovat eri tavalla Ruotsin Hunddatassa ja Suomen jalostustietokannassa?

Tallinn Winner 2014

Meillä oli todella menestyksekäs reissu, vaikka etukäteen olin lähes varma, että mennään hakemaan Tallinnan Sakuhallilta vain ulkomaan näyttelykokemusta.


Reija & minä ja Merlin pääsimme taas reissuun Ninni Nasin kyydissä. Tällä kertaa minä ajoin Hämeenlinnaan lauantai-aamupäivällä, koukkasimme vain hakemaan Noran ja ihanaisen Nucan, fieldspanielinartun.


Matka sujui hienosti ja yövyimme hotelli Dzingelissä, joka oli miellyttävä yllätys, todella hyvä hinta-laatusuhde.
Sunnuntai-aamuna aamiaisen jälkeen menimme Sakuhallille. Siellä olikin jo paikalla tuttuja kooikkeriomistajia ja heidän koirulinsa komea Cola ja suloinen Hilary.


Kehä piti alkaa engl. springelspanielien jälkeen. Ihmettelimme kyllä vähän kun ei niitä näkynyt lainkaan kehän laidalla. Sitten sanottiinkin yhtäkkiä ettei tuomari tuomaroi niitä tänään vaan seuraavaksi 7 min kuluttua tulee kooikkerit kehään. Olin juuri vähän aikaa sitten käynyt ulkona tihkusateessa Merlinin kanssa, ja mietin kuinkahan märkä se mahasta ja jaloista vielä mahtaa olla. Tuon tauon aikana menin äkkiä kehään juoksemaan Merlinin kanssa että saan jäykkyyttä pois - siis kummastakin :) pian sinne tulivat muutkin harjoittelemaan. Ilokseni huomasin myös että pöytä otettiin käyttöön.
Sitten kehä alkoikin, ensimmäisenä tällä kertaa emme olleetkaan me vaan nuorissa uroksissa Breco. Sitten olimme me vuorossa. Pelästyin vähän, kun pöytä alkoi tärisemään ja tuomari sanoi, että pidä kiinni pöydästä. Mutta kaikki meni hyvin ja vaikken Merliniin  kovasti iloisuutta vielä saanut (on treenauksessa kyllä) niin se kyllä meni aivan upeasti ja seisoi hienosti. Sitten tuli veljen Mufin vuoro ja sitten juoksimme yhdessä ja tuomari valitsi meidät voittajaksi! Vastoin odotuksia, kun luulin todellakin, että tämä tuomari tykkää pienemmistä. Merlin pääsi siis paras uros -kehään, Mufi sai kyllä ERI:n muttei valitettavasti saanut SA:ta eli ei päässyt jatkoon.
Seuraavaksi oli Colan vuoro valiouroksissa, se on kyllä todella kaunis uros komean turkkinsa kanssa ja pienempi kuin Merlin, jonka vuoksi me kaikki olimme ajatuksissamme sitä mieltä, että kyllä Cola on tänään se ykkönen. Sitten pyörimmekin Colan kanssa uroskehässä ja yllättäen tuomari valitsikin meidät ykköseksi!!! - tässä kohtaa olin jo aivan onnesta sekaisin - olihan tavoitteena vain ERI ja ehkä pienenä unelmana päästä uroskehään.
Sitten oli vuorossa nartut. Hilary on todella suloinen ja kaunis nuori tyttönen, joka sitten voittikin kaikki mahdolliset kotiin omassa kehässään. Paras narttu -kehässä voitti Merlinin sisko Lotte, joten siellä oli kaksi Chriskooi's koiraa ROP-kehässä. Juoksimme pari kertaa Loten kanssa kehää ja sitten ... tuomari ihan oikeasti sanoi, että me voitimme ... MITÄ??? ME - siis MERLIN, ei ole todellista. Huh huh tässä kohtaa olin jo aivan sekaisin onnesta, miten voi olla että mennään hakemaan vain kokemusta ja tuloksena on ROP. Aivan käsittämätöntä!!!


Tässäpä sitten tulos, tuomarina Markku Mähönen / Tallinn Voitja 2014 27.4.2014:
ERI1 SA ROP SERT CACIB ja vielä ihka ensimmäinen titteli TLNW-14

arvostelu: esc. type, good lines, good head with masculine expression, good colour ears, exc. neck forechest & body a bit overweight today good engul. and moves well good coat & temperament"


vapaasti suomennettuna:
"erinom. tyyppi, hyvät linjat, hyvä pää maskuliinisella ilmeellä, hyvä väri korvat, erinom. kaula eturinta ja runko, vähän ylipainoa tänään, hyvät kulmaukset ja liikkuu hyvin, hyvä turkki ja luonne"


Tiesin kyllä, että tuomari on tarkka painosta, olin vähän lihottanut tarkoituksella Merliniä Latvian näyttelyyn, olisi varmaan pitänyt alentaa ruokamäärää ennen tätä näyttelyä - toisaalta eihän tätä paremmin olisi voinut mennä :)


Tämän jälkeen oli vielä kasvattajaluokka, jossa tietysti tuli voitto ja sitten oli vielä puolisisko Lotte Mufin kanssa parikisassa. He tulivat upeasti neljänsiksi isossakin kehässä, onnea heille!

Vapaapäivä

Vietettiin tänään kihlattuni Teemun kanssa vapaapäivää koulusta, ja päätettiin tulla vanhempieni luokse koirien seuraksi. Kierrettiin Merlinin kanssa melkein kahden tunnin lenkki, kun oli niin hieno keväinen keli. :)

Asuimme täällä vanhempieni luona kolme kuukautta putkiremontin vuoksi. Pääsimme muuttamaan maaliskuun alussa takaisin omaan kotiimme, ja siellä tuppaa välillä olemaan vähän hiljaista ilman kahta karvakasaa. Onneksi vapailla pääsee kuitenkin käymään täällä katsomassa koiria. Huomaa kyllä, että kevät on jo lähellä, kun alkaa olemaan kauheassa pentukuumeessa (niin kuin aina). :)

Ajattelin ottaa pari keväistä kuvaa koirista pihalla, mutta ei siitä oikein tahtonut tulla mitään. Pojat kun aina kuvittelee, kun näkevät kameran, että nyt leikitään. Nipsukin jopa innostui leikkimään Merlinin kanssa ja juoksemaan ympäri pihaa. Nyt papparainen onkin sitten vähän väsynyt. :)